Miltä tuntuisi jäädä mottiin? - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Miltä tuntuisi jäädä mottiin?

Koronamottiin jää varmasti moni myös tahtomattaan, mutta kriisiä ei pidä laittaa matkailun piikkiin.

Tämän kolumnin ilmestyessä lienee luettu ensimmäiset uutiset suomalaisilta, jotka ovat jääneet koronan motittamiksi maailmalle. Toki ulkomaille päätti jäädä viruksen vuoksi moni pitkällä työkokemuksella tai opiskelemassa oleva.

Koronamottiin jää varmasti moni myös tahtomattaan.

Finnair lensi perjantaina ja lauantaina enää muutamia koneita Aasiasta sekä lomalaisten suosimista kohteista, jotta loputkin pakettimatkalaiset saatiin kotiin.

Melko vaikeaa saattoi olla niillä, jotka vielä yrittivät Amerikoista, Afrikasta tai Australiasta, sillä kaikki eurooppalaiset yhtiöt olivat jo leikanneet koneensa minimiin.

Itse saavuin kotiin lähes autiolle Helsinki-Vantaan lentoasemalle Vietnamin Ho Chi Minhistä eli Saigonista torstaina illalla. Olin kaksi viikkoa kehitysjärjestö FFD ry:n vapaaehtoistyöntekijänä raportoimassa metsäosuuskuntien hankkeista.

Syvällä Vietnamin maaseudulla elämä kulki melko lailla turvallista latuaan vielä viime viikolla. Koulut olivat kiinni ja viranomaiset lisäsivät tiedottamistaan ennen kaikkea matkailijoille. Vietnamin tartunnat olivat kahdessa suurimassa kaupungissa ja parissa turistikohteessa, jotka suljettiin tai eristettiin.

Tilanne oli ristiriitainen, kun en toimittajana malttanut olla seuraamatta, kuinka pandemia ja siihen varautuminen eteni kaikkialla.

Samalla menolennolla Vietnamiin matkusti ainakin yksi ellei kaksi pakettimatkalaisten ryhmää. Pystyin päättelemään, että melkoisella todennäköisyydellä Finnair myös hakee heidät pois ja paluulippuni siis kelpaa.

Yritin soittaa Finnairille hallituksen julistettua poikkeustilan, mutta en päässyt läpi. Kun lennot oli varattu matkatoimiston kautta, se varmisti minun ja esimiesteni iloksi, että arvioni piti. Kone on tulossa.

Ainoa homma oli siis varmistaa, että Vietnamin sisäinen lento kulki. Niitäkään ei ollut monta paikallisten lentoyhtiöiden ajettua toimintansa minimiin talouskriisiä ennakoiden.

Voin kuvitella, että moni itse järjestetyllä reissulla rennosti lomaileva ei välttämättä ehtinyt tajuta Vietnamissa tai muualla sitä, kuinka rajusti tilanne muuttui vain muutamassa päivässä.

Sain ulkoministeriöltä sähköpostin ja tekstiviestin saapua pikaisesti kotimaahan torstaina, kun olin jo viimeisessä koneessa, jolla saattoi päästä suoraan kotiin. Mitä teki se, joka ymmärsi tilanteen vasta ministeriön viestistä?

Ihmiskunta on kokenut pahoja kulkutauteja, kuten kolera, espanjantauti, kurkkumätä ja 1950-luvun lopun aasialainen influenssa. Vaikka ei matkusteltu kuten nyt, ne levisivät maasta ja maanosasta toiseen.

Koronakriisiä ei siksi pidä laittaa matkailun ja globaalin talouden piikkiin.

Se, mistä on syytä oppia pois, on nykyihmisen huolettomuus. Paluumatkallakin moni tuli koneeseen ilman Vietnamissa pakollista kasvosuojaa, joka on käsien pesun ja sitä täydentävän käsidesin lisäksi yksinkertainen vaimennus viruksen leviämiselle.

Matkailua ei toivottavasti lopeteta koronakriisin vuoksi, vaan se voi elpyä viruksen rauhoituttua.

Juuri matkalla koin taas kerran, kuinka samanlaisia me ihmiset olemme. Haluamme parasta lapsillemme ja läheisimmille. Teemme toimeentulon turvataksemme työtä niin hyvin kuin osaamme.

Ihmisen perusluonteeseen kuuluvat myös kiinnostus oppia uutta toisilta ja myönteinen usko tulevaan. Viruksen teknisen ehkäisyn lisäksi niitä tarvitaan nyt. Ei jätetä toisiamme mottiin, fyysisesti eikä henkisesti.

Lue lisää

Asiakirjat: Oikeuskansleri puuttui hallituksen päätöksentekotapaan

Brasilia ohitti Italian koronakuolemien määrässä – maassa jälleen uusi päivätason ennätys uhreja

Hallituksessa epävarmuutta EU:n elpymisrahaston merkityksestä – keskusta ei ollut vielä valmis hyväksymään yhteistä kantaa

Seuraako Suomi tiukinta nelikkoa ja vaatii EU:n elpymispakettiin muutoksia – hallitus linjaa kantansa