Lukijalta: Velvoitekesannosta ratkaisu viljan ylituotanto-ongelmaan

Kesannointi lisäisi muun muassa urakoinnin kysyntää, kirjoittaja toteaa. Kuvituskuva. Kuva: Tapio Vesterinen

Viljanviljelyn kannattamattomuudesta ja ylituotannosta on puhuttu Suomessa niin kauan kuin muistan. 2000-luvulla valonpilkahduksia ovat olleet vuodet 2008–2009 ja 2022–2023. Näiden vuosien jälkeen markkinahinnat palautuivat kuitenkin nopeasti alhaiselle tasolle, mutta samaan aikaan nousseet tuotantokustannukset eivät laskeneet.

Kannattavuusongelmaan tarjotaan lääkkeeksi muun muassa öljy- ja valkuaiskasveja, tuotantokustannuslaskelmia, viljelysopimuksia, viherlannoitusnurmea. Hyvin tiedetään, ettei näistä ole juurikaan apua eikä viljanviljelyyn käytettävä pinta-ala vapaaehtoisesti pienene.

Tehokas ratkaisu ylituotanto- ja kannattavuusongelmaan olisi velvoitekesannointi viljaa viljelevillä tiloilla. Järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi siten, että ensimmäisenä vuonna tilan tukikelpoisesta viljelyalasta olisi nurmella 15 prosenttia. Alaa nostettaisiin vaiheittain 25 prosenttiin ja tilannetta tarkasteltaisiin määräajoin.

Lisääntynyt nurmiala auttaisi merkittävästi Suomen hiilineutraaliustavoitetta. Ravinnepäästöjen pienenemisen kautta positiivinen vaikutus vesistöjen tilaan olisi huomattava. Nurmen ansiosta viljan ylituotanto poistuisi, sadosta saatava hinta nousisi ja viljelyn kannattavuus paranisi. Maanrakenne paranisi, mikä vaikuttaisi positiivisesti satotasoihin. Nurmikasvien siemenviljely ja urakointimahdollisuudet toisivat uusia tulonlähteitä.

Suomen viljelykelpoinen peltopinta-ala säilyisi kriisiaikoja varten ja mikä tärkeintä, nuorten kiinnostus viljelyä kohtaan lisääntyisi. Myös viljanviljelystä voisi tulevaisuudessa saada toimeentulon. Ympäristövaikutusten vuoksi järjestelmän voisi ottaa käyttöön ympäristötukiohjelman kautta.

Turvataksemme kestävän viljanviljelyn tulevaisuuden Suomessa energia tulee keskittää muutosten mahdollistamiseen.

Kimmo Inovaara

kasvinviljelijä

Renko