Someton helmikuu tekisi varmasti hyvää ihan jokaisen aivoille

”Vietetään someton helmikuu, jotta saamme elämämme hetkeksi takaisin!” ehdottaa Simo Ralli. Kuva: Jarkko Sirkiä

Mielipide|Ihmissuhteet

31.1.202617:30

Kolumni

Simo Ralli

Voit myös kuunnella kolumnin Simo Rallin kertomana:

Kännykkä on kasvanut käteemme kiinni, eikä lähde millään irti. Amerikkalaiset digijätit hallitsevat vapaa-aikaamme ja olemme syvällä siinä suossa.

Olen pitkään ihmetellyt meidän suomalaisten käyttäytymistä hampurilaisravintolan itsepalveluautomaateilla. Siellä nälkäiset jonottavat automaatille, vaikka ihmisen palvelua olisi saatavilla heti normaalitiskillä. Valitsemme etäpalvelun, ihmiskontaktin sijaan.

Kummallista, emmekö osaa enää kohdata ihmistä?

Wolt-orjat kuskaavat etänä tilatun ruuan ovesi taakse. Parhaassa tapauksessa ei tarvitse kohdata ihmistä ollenkaan. Eläköön digimaailma!

Puolisoakin haetaan sovelluksella, ja se on varmasti julmaa touhua. Sinut voidaan swaipata unholaan valokuvan perusteella. Ehdokkaat esitellään paikallisuuden ja algoritmin mukaan, eli sovellus ehdottaa sinulle elämänkumppania.

Helppoa ja vaivatonta naittamista, mutta mitä tuumii ne, jotka siirretään aina vasemmalle, roskakoriin? Se joka stailaa itsensä valokuvakuntoon, voi saada seuraa. Mitä tällainen seuranhaku tekee itsetunnolle ja mielelle?

Onneksi omavalvonta toimii. Tässä ajassa meistä kaikista on tullut kauheita kyyliä. Vakoilemme päivät pääksytysten toisiamme ja laitamme aivan vapaaehtoisesti elämämme kaikkien nähtäville.

Diktaattorien märkä uni on toteutunut: Kansa valvoo toisiaan ja siinä ei armoa anneta. Jos joku tekee virheen tai poikkeaa totutusta, se tuodaan keskiaikaisella tavalla sometorille häpeäpaaluun, jossa jokainen voi käydä heittämässä useamman kiven.

Meistä ihmisistä on tulossa varovaisia, ilottomia, itseään kontrolloivia täydellisyyksiä jotka pimahtavat omaan mahdottomuuteensa jossakin vaiheessa.

Nuoret eivät tohdi enää juhlia, koska kameroita on jokaisella. Mitä jos töppään kännissä ja se tulee someen? Mitä jos se muuttuu meemiksi? Nuoret eivät juo, mutta voivat yhä huonommin. Digikänni ja somekrapula on pahempaa, kuin perinteinen nollaaminen.

Käytämme niin paljon aikaa jonninjoutavien horinoiden katseluun ja kuunteluun, että meidän keskittymiskykymme ei enää kykene lukemaan pitkää, syventävää tekstiä.

Lehdissä on nykyään uutiset kahdessa minuutissa -osio, koska emme jaksa lukea pidempään. Keskittymisemme on mennyt siinä, kun katsomme mitä Jorma syö, missä Liisa on käynyt, keitä Ykä on tavannut, millainen koti Katilla on ja koska Urpo on käynyt salilla.

Aivomme sulavat moisesta sonnasta, jota some suoltaa sekunnista toiseen kiihtyvällä tahdilla. Tekoäly lisää somesontaa automaattisesti ja me katsomme!

Vaikuttajia tuodaan televisiokameroiden eteen profeettoina nykyajassa. Minusta vaikuttaja on vaikkua korviin tuova mainostaja.

Kun toin välipalapatukkaa markkinoille, kymmenen vaikuttajaa otti yhteyttä: jos maksat tämän verran, mainitsen sinut videossani, jos laitat euroja lisää, niin voin kehua!

Vaikuttaja on mainostaja, rahalla ostettavissa oleva, rahaa hamuava somesisällön tuottaja. Kieltämättä kovaa työtä tuo on, kun joka päivä pitää tuumata, kuinka tänään miellytän seuraajiani? Hulluksihan tuossa tulisi.

Unohdetaan tipaton tammikuu, siitä ei ole niin paljoa hyötyä terveydellemme, hyvinvoinnillemme ja mielenterveydellemme kuin seuraavaksi ehdottamallani kuukaudella: Vietetään someton helmikuu, jotta saamme elämämme hetkeksi takaisin!