Kolumni

Korona kyseenalaistaa metropolin meiningin

Jos asuntojen hintakupla puhkeaa, jälki on monille pääkaupunkiseudulla harmillisen karua.

Koronavirus on levinnyt erityisen vahvasti pääkaupunkiseudulla, jossa väkeä on paljon. Myös vaara sairastua on tällä hetkellä suurin juuri hallituksen koronamottiin asettamalla Uudellamaalla. Silti hengenvaara voi olla suurin aivan muualla.

Koronakriisissä auktoriteetin asemaan nousseen Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen mukaan tilanne on lähiviikkoina kriittisin maakunnissa, joissa asuu paljon ikääntyneitä ihmisiä kaukana yliopistosairaaloiden varaan rakentuvan tehohoidon palveluista.

Juuri maaseudun mummojen ja pappojen ja meidän muidenkin terveyden takia pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus eristää Uuttamaata muusta Suomesta ja komentaa pääkaupunkiseudun mökkiläisiä palaamaan kotiin.

Toimenpiteet saattavat tuntua kovilta ja jopa ylimitoiteltuina erityisesti niissä kunnissa, joissa koronatapauksista ei ole tietoakaan. Myös mökkiläiset, jotka nimenomaan ovat halunneet siirtyä turvaan mökeilleen pääkaupunkiseudulla riehuvalta pandemialta, ovat syystäkin ymmällään. Silti hallituksen toimet ovat THL:n uusimman arvion mukaan perusteltuja, ja ne kannattaa ottaa todesta.

Kysymys on nyt hengityskoneiden riittävyydestä ja tehohoitopaikoista. Viranomaisten toimet tähtäävät nyt siihen, että ne riittäisivät seuraavina viikkoina, kun koronan leviäminen on kiihkeimmillään. Epävarmuus koneiden riittävyydestä on suuri, samoin kuin koko kriisin kehittymisestä muutenkin.

THL:n johto ja asiantuntijat tekevät tauotta työtä mallintaakseen taudin etenemistä. Katseet kohdistuvat muun muassa Italiaan, jossa odotetaan kuolemantapausten kääntyvän jo laskuun. Tämän tiedon ja muualta Euroopasta kerätyn aineiston perusteella voidaan tehdä uusia arvioita myös Suomeen.

Hallituksen tavoitteena on hidastaa viruksen leviämistä maakuntiin niin, että epidemian huipun ollessa käsillä tehohoitoa riittää kaikille tarvitseville joka puolella maata.

Yliopistosairaalat ovat nyt avainasemassa. Maakunnat tukeutuvat niihin. Samalla nähdään jälleen kerran, kuinka tärkeää on pitää yllä toimivaa yliopistorakennetta kaikkialla Suomessa.

Kun tästä kriisistä noustaan, on syytä keskustella rakentavasti ja kiihkottomasti hajautetun yhteiskuntarakenteen eduista.

Jälleen kerran.

Etätyöhön tottuneet suomalaiset palaavat koronaepidemiasta toisenlaiseen työelämään. Nyt on nähty, että kriisioloissakin on pärjätty ilman työmatkoja ja päivittäistä kansanvaellusta metropolialueelle ja takaisin. Elämä maaseudulla ja maakunnissa saattaa osoittaa myös ekologisuutensa.

Ilmastonmuutoksen edetessä isot kriisit ovat mahdollisia, ja kulutuskeskeinen elämä muuttuu muutenkin yhä kyseenalaisemmaksi. Nyt syntyvä talouskriisi kyseenalaistaa metropolin meiningin. Jos asuntojen hintakupla puhkeaa, jälki on monille pääkaupunkiseudulla harmillisen karua. Myös meidän kaikkien kaupunkeihin maksama asumistuki näyttäytyy toisessa valossa.

Maakunnat tarvitsevat kuitenkin yliopistonsa, sairaalansa, lukionsa ja muut koulunsa ja ennen kaikkea elinvoimaiset yrityksensä. Kun koronasta on selvitty, maakunnille tarjoutuu aiempaa parempi mahdollisuus vaatia näistä omansa.

Lue lisää