Koronan jälkeen - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Koronan jälkeen

Koronakriisi on pysäyttänyt maailman tavalla, jota ei osattu odottaa. Kokonaiset kansantaloudet ovat jokseenkin pysähtyneet. Hyvinvointia ylläpidetään maailmanhistorian suurimmalla velkaantumisella, joka kannattelee kehittyneitäkin yhteiskuntia pahimman ylitse.

Globalisaatio, rajojen madaltuminen ja maailman talouksien yhteistyö on tuottanut monenlaisia tehokkuushyötyjä. Tavaratuotanto on hakeutunut sinne, missä tuotantokustannukset ovat alhaisimmillaan ja pääomatkin ovat päässeet vapaasti liikkumaan.

Globalisaation hyödyt ovat kiistattomia. Sadat miljoonat ovat nousseet köyhyydestä ja saaneet itselleen ja lähiyhteisölleen kokonaan uudenlaisen elämisen mahdollisuuden. Länsimaissa kauppojen hyllyt ovat täyttyneet halvoista kulutustavaroista säästäen rahaa monenlaisten palveluiden ostamiseen. Matkustaminen on tullut mahdolliseksi tavalliselle keskiluokalle.

Paradoksaalisesti helppo liikkuminen on mahdollistanut myös koronaviruksen käsittämättömän nopean leviämisen. Parissa kuukaudessa syntymisestään virus riehui massamittaisesti Pohjois-Italiassa ja hetkeä myöhemmin se oli laskeutunut koko Eurooppaan.

Kiinassa ilmeisestikin eläimistä ihmisiin siirtynyt yksittäin virus on näyttänyt, kuinka pieni voimatekijä ihminen luomakuntamme kruununa loppujen lopuksi on. Kun maailman tehokkaimpiin asejärjestelmiin kuuluva ydinkäyttöinen lentotukialus USS Theodore Roosevelt joutuu koronasairaana keskeyttämään purjehduksensa, nähdään sotilaallisen mahdin rajallisuus.

Ja kun toisen maailmansodan ehdottomiin voittajiin kuuluva Venäjä joutuu peruuttamaan sodan päättymisen 75-vuotisjuhlallisuudet, näemme, kuinka rajoitetusti maailman mahtavillakaan on ehdotonta valtaa käytössään.

Finanssikriisi osoitti, että globalisaation mahtitekijää eli finanssimarkkinoita on sittenkin säädeltävä, ettei niiden hallitsemattomuus aja kehittyneitä talousjärjestelmiä todellisen sekasorron partaalle. Täysin vapaan kapitalismin autuutta julistaneet hiljenivät hetkeksi.

Kun koronakriisi iski, emme olleet täysin selviytyneet finanssikriisistä. Julkiset taloudet ottavat nyt kantaakseen uuden taakan, jotta talousjärjestelmämme eivät sortuisi kaaokseen.

Covid-19 voitetaan, kun maailman huipputiedemiehet kehittävät siihen rokotteen. Osaamisemme rajallisuus vastaaviin pandemioihin tai muihin vielä tuntemattomiin uhkiin varautumisessa on kuitenkin tunnistettavissa. Koronakriisin johtopäätösten pitäisi nyt olla suurissa linjoissaan selviä.

Tarvitsemme jatkossakin vahvoja valtioita ja niiden kykyä suojella kansalaisiaan ja talouttaan. Keskinäinen luottamus mahdollistaa nopean päätöksenteon ja ihmiselämän suojeluun liittyvien rajoitteiden hyväksymisen. Henkinen yhteenkuuluvuus ja yhteisten päätösten laaja hyväksyminen ovat kriisien kestokyvyn välttämättömiä perustekijöitä.

Muutamassa viikossa tapahtunut rajojen sulkeutuminen ja kriittisten tarvikkeiden kauppaan ilmaantuneet häiriöt osoittavat, kuinka välttämätöntä on huolehtia myös perusomavaraisuudesta.

Tänään pitäisi olla selvää, ettemme voi luottaa elintarvikkeiden häiriöttömään saatavuuteen maailmankaupan kautta. Huoltovarmuus liittyy ruuan ja terveyden lisäksi myös energian varmuusvarastoihin sekä Suomen lipun alla olevista ja tavarareitit varmistavista laivoista huolehtimiseen. Ehkäpä nyt ymmärretään paremmin myös kansallisen lentoyhtiön merkitys.

Johtopäätöksiin kuuluu myös vahvan valtiontalouden ymmärtäminen. Kriisissä velkaantua voivat paremmin ne maat, joilla velkaa oli maltillisesti ennen kriisiä. Euroopan elvytysmahdollisuudet nojaavat nyt niihin valtioihin, jotka ovat pitäneet velkamääränsä kohtuullisena. Parasta yhteisvastuuta on se, että hoitaa hyvänä aikana omat asiansa vastuullisesti.

Finanssikriisi osoitti, että globalisaation mahtitekijää eli finanssimarkkinoita on sittenkin säädeltävä.

Lue lisää

Kulmunin kurimus syvenee

Kun autamme muita, autamme myös itseämme

Metsillä on EU-lainsäädännössä monta halukasta ottajaa – siksi kokonaiskuva niistä hämärtyy

Suomalaisten luontosuhde on irrottautumassa reaalitodellisuudesta ja valkoposkihanhet ovat siitä hyvä esimerkki