Lukijalta: Kemijärven Untamovaarassa hyvin runsaasti uhanalaista lajistoa

Suojelumetsän ja talousmetsän raja. Kuvituskuva. Kuva: Teppo Kuittinen

Toisin kuin MT:n jutussa Kemijärven hakkuista (23.2.) väitettiin, Greenpeace ei ole väittänyt Untamovaaraa 200-vuotiaaksi, vaan että luonnonmetsäkohteiden joukossa on 194-vuotiasta metsää. 164-vuotiaasta Untamovaarasta on löytynyt paljon uhanalaisia vanhojen metsien lajeja. Lajihavainnot teki Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija, ei Greenpeace.

Heti Untamovaarasta itään Kiimavaaran suuntaan on hakkuuilmoituksia 194-vuotiailla kuvioilla. Näin myös Honkakappaleenojalla ja Moitalammella.

Luonnonmetsän käsite ei poissulje aiempia hakkuita. Untamovaaralla on hakkuun jälkiä, mutta se täyttää sertifioinnin vaatimukset säästettävästä metsästä hyvin runsaan uhanalaisen lajiston takia. Vaikka luonnonmetsän laittaisi lainausmerkkeihin, suojeluarvot ovat totta.

Edellä mainituissa kohteissa on myös Untamovaaraa vanhempia metsiä, joissa modernin metsätalouden jälkiä ei ole. Lahopuuta on usein mitattu yli sertifioinnin vaatima 15 tai 20 kuutiometriä hehtaarilla. Joillain kohteilla on korpia, eli näidenkään ei olisi pitänyt leimikkoon päätyä. Moitalammella vasta luonnonsuojeluliiton sertifiointivalituksen jälkeen Metsä Group ilmoitti, ettei hakkuuta tehdä.

Yhteismetsä kuuluu Metsä Groupin FSC-ryhmään, eli yhtiö vastaa toiminnan oikeellisuudesta. Kun säästettäväksi kuuluvat kohteet puuttuvat säästökohdekartoilta ja niihin sen sijaan tehdään hakkuuilmoituksia, vastuu on yhtiön.

Ei ole hyvä, että valvontaa joutuvat tekemään Metsä Groupin puolesta ympäristöjärjestöt.

Muuten olemme sitä mieltä, että luonnonmetsiä ja muita suojelunarvoisia metsiä on syytä suojella paremmin ja maksaa omistajille käypä korvaus pysyvästä suojelusta. Olemme saaneet positiivista palautetta Kemijärveltäkin, myös yhteismetsän osakkailta, otettuamme näiden vanhojen metsien hakkuita esille.

Matti Liimatainen

metsävastaava

Greenpeace

Joni-Matti Kusmin

metsäasiantuntija

Suomen Luonnonsuojeluliitto