Viennin elpyminen ratkaisevaa - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Viennin elpyminen ratkaisevaa

Pahan romahduksen jälkeen näyttää toimivan vuosikymmenen sääntö. Sen verran kesti 1990-luvun laman jälkeen valtion budjetin saaminen tasapainoon. Finanssikriisin jälkeen tarvittiin kymmenen vuotta, jotta hetkellisesti päästiin samaan.

Nyt ennakoidaan, että kestää kymmenen vuotta, jotta velkasuhteen kasvu saadaan taittumaan. Silloinkin vielä velkaantuisimme mutta suhteessa kansantulon kokoon velka ei enää kasvaisi.

Tämä kertoo nykytilanteen vakavuudesta.

Kaikki ennusteet kertovat, että kansantulomme romahtaa samassa mittakaavassa kuin kahdella edellisellä kerralla. Riippuen epidemian hoidosta kotimaassa ja vientimaiden heräämisestä pudotus saattaa jäädä ajallisesti hieman lyhyemmäksi.

Tämän uskallan sanoa sen perusteella, mitä on jo tapahtunut taloudessa. Samalla on kuitenkin sanottava, että pandemian venyminen saattaa valitettavasti tuottaa toisenlaisenkin kehityksen, ja silloin suunta on vain alaspäin.

Omat kotimarkkinamme saattavat sinällään elpyä nopeastikin, kun edellytykset täyttyvät, mutta eivät ilman vientiä. Suuri huoleni liittyy vientiin. Olemme vientimaiden ja niiden investointien kehityksestä riippuvaisia.

Keskellä kiivasta EU:n elvytyspakettia koskevaa keskustelua sanon tämän niin suoraan kuin kokemuksellani osaan: eteläisen Euroopan suurten talouksien elpyminen vaikuttaa suoraan erityisesti Saksan ja muiden meille tärkeiden vientimaiden elpymiseen, ja ne taas ratkaisevat meidän pärjäämisemme.

Finanssikriisinkin jälkeen kymmenen vuoden velkaputkemme syntyi viennin vaikeuksista. Ne hellittivät vasta, kun kilpailukykymme parani Juha Sipilän kaudella.

Mitä nopeammin yhteinen talousalueemme käynnistyy, sitä pienemmäksi ja lyhyemmäksi muodostuu koronan velkahäntä.

1990-lukuun verrattuna väestömme ikärakenne on talouden kannalta epäedullisempi. Kun lamasta noustiin, olivat vielä suurten ikäluokkien viisikymppiset naiset ja miehet työelämässä vahvassa iskussa ja olivat tärkeänä tekijänä luomassa uuden teknologian läpimurtoa ja muun muassa Nokian menestystä. Se toi rahaa valtion kassaankin.

Nyt väestörakenteemme on toinen ja suuri kysymys on, löytyykö ajastamme kansainväliseksi menestykseksi kasvavia innovaatioita tekniikan tai palvelujen puolelta. Niitä haetaan ympäri maailmaa kaikesta, mikä liittyy energian tuotantoon ja käyttöön sekä digitaalisuuteen.

Ei ole sattumaa, että sekä oman maamme elvytyksessä että Saksan elvytyspaketissa hankitaan muun muassa kvanttitietokone. Meillä yksi ja Saksassa kaksi.

Selviämisemme on kuitenkin vielä enemmän riippuvainen omista toimistamme työllisyyden parantamiseksi ja tuottavuuden nostamiseksi. Tältä välttämättömyydeltä ei kannata ummistaa silmiään.

Korona-aika opetti meidät etätyöhön. Ja myös verkkokauppa tuli yhä useammille tutuksi. Etätyön edistäminen on pitkälti kulttuurinen kysymys työpaikoilla. Siinä eteneminen kasvattaa elämänlaatua ja säästää valtavasti suurissa investoinneissa.

Liikenneinfran määrän sijasta voisimme keskittyä enemmän sen kuntoon. Ehkä kotienkin suunnittelu saa uutta suuntaa, jossa työpisteelle varataan tilaa.

Koronan opetusten jälkeen maaseutu voi tarjota koko yhteiskunnalle paljon ratkaisuja. Huoltovarmuus, ruokaomavaraisuus, väljä epidemioilta suojaava asutus, etätyö ja verkkokauppa ovat suoraan koronasta seuraavia kehityssuuntia.

Kun tähän lisätään päästötön ja uusiutuva energia sekä maailman matkailijoiden kaipuu turvallisuuteen, on meillä käsissä positiivinen paketti, joka voi kääntää yhteiskunnan suuren kehityskulun jatkuvasta tiivistymisestä järkevään hajautumiseen ja hajakeskittämiseen.

Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja keskustan kansanedustaja.

1990-lukuun verrattuna väestömme ikärakenne on epäedullisempi.

Lue lisää

IL: Koronavirus levisi keväällä pienissä kunnissa – suhteessa asukasmäärään eniten tartuntoja Ylitorniolla

Tekstiilialalla kaivataan selkeitä ohjeistuksia maskien käyttöön — epäselvä tiedotuslinja hankaloittaa tarvittavien investointien tekemistä

THL: Kymmeniä suomalaisia on altistunut koronalle Virossa

Suomi–Ruotsi-maaottelun kohtalo yhä auki