Lukijalta: Puolan muhevat tukieurot osoittavat, että Kankkulan kaivo on todellinen ilmiö
EU:n alue- ja elvytysrahoitus on esimerkki siitä kuinka vaikeaa on kierrättää suuria rahoja EU:n kautta, kirjoittaa Mauri Pekkarinen. ”On aiheellista kysyä, onko tällaisissa aluetuissa mitään järkeä!”Toimittaja Jukka Koivula teki mielenkiintoisen ja laajan analyysin Puolasta ja sen pääkaupungista Varsovasta. Puola on todellakin yksi EU:n alue- ja elvytysrahoituksen suurimmista saajista.
Olen vuosien ajan kritisoinut EU:n aluetukien vinoutumia. Ongelma ei ole pelkästään varsinaiset alue- eli koheesiorahat. Ohjelmakaudessa 387 miljardia euroa maksettavien aluerahojen kanssa hyvin pitkälti samaa alueellisen kohdentumisen kaavaa noudattelevat myös EU:n elvytysrahat, noin 750 miljardia euroa, joiden pääosa on tarkoitus käyttää vuosina 2024–2026.
Lisäksi EU:n ilmastososiaalirahaston tuet, noin 70 miljardia euroa, noudattelevat samaa alueellista jakoa.
Koko EU:n alueella näiden avustusmuotoisten tukien kolmanneksi suurin saaja Italian ja Espanjan jälkeen on Puola. Se saa aluerahoista 72 miljardia euroa ja yhteensä kaikista kolmesta lähteestä yli 106 miljardilla euroa avustusta.
Jos 5,6 miljoonan asukkaan Suomi saisi asukasta kohti yhtä paljon kuin Puola, siivu olisi noin 16 miljardia euroa. Nyt noista kolmesta lähteestä Suomi saa vastaavassa ajassa noin 2 miljardia euroa. Suhteellisesti suunnilleen samaa tasoa ovat muiden Pohjoismaiden saannot. Vaikka Suomi on ‒ ainakin vielä ‒ rikkaampi, eivät jakosuhteet ole oikein.
On aiheellista kysyä, onko tällaisissa aluetuissa mitään järkeä!
EU-rahojen valtava suuruus näkyy Puolassa, erityisesti monissa miljardien eurojen liikennehankkeissa. Juuri vuosina 2024–2026 Puola saa alue- ja elvytysavustuksia niin paljon, että on vaikea ymmärtää, miten kaikki tulisivat käytetyiksi järkevällä tavalla.
EU:n alue- ja elvytysrahoitus on esimerkki siitä kuinka vaikeaa on kierrättää suuria rahoja EU:n kautta. Meno muistuttaa ”Kankkulan kaivoa”.
Puolassakaan maan sisäiset alue-erot eivät suinkaan ole suurten EU-tukien ansiosta vähentyneet, vaan monessa tapauksessa on käynyt päinvastoin. Kun vuonna 2021 Varsovan alueen ostovoimakorjattu BKT oli 166 prosenttia EU:n keskiarvosta ja koko Puolan 77 prosenttia, niin Elckin maakunnassa vastaava lukema oli 43 prosenttia. Viidessä vuodessa Varsovan ostovoimakorjattu BKT oli kasvanut huimasti, heikoimmilla alueilla ei juurikaan.
Alue-eroja ei EU:n aluerahoilla ole ainakaan Puolassa tasoitettu. Varsovan valtava kasvu on kuitenkin totta. Sen ostovoimakorjattu BKT ylittää Helsingin seudun vastaavan lukeman. Siksikin vähintäänkin aiheellista on kysyä, onko tällaisissa aluetuissa mitään järkeä!
Mauri Pekkarinen
ministeri
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






