Keynesin paluu - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Keynesin paluu

Keskustelu Suomessa jatkuu vilkkaana EU:n elvytysrahastosta, sen tarpeesta ja rahoituksesta. Iso kysymys kuuluu, muuttuuko unionin perusluonne nyt toteutuvan lainoituksen ja elvytyspolitiikan myötä.

EU on aiemmin ottanut lainaa muun muassa Euroopan vakausmekanismin EVM:n toiminnan rahoittamiseen. Euroopan vakausmekanismi on yksin oikeutettu lainaamaan markkinoilta yli 400 miljardia, joskaan tähän mennessä näin suuria summia ei ole tarvittu.

EU:n budjettimenoja velalla ei ole rahoitettu, eikä niin tehdä nytkään, sillä velka otetaan budjetin ulkopuolisen elvytysrahaston menojen kattamiseen. Erillinen rahasto mahdollistaa oikeustulkinnan, jonka mukaan nyt tehty sopimus ei merkitse EU:n perussopimuksissa kiellettyä budjetin rahoittamista velalla.

Nyt tehtyjä ratkaisuja ei voi ymmärtää, ellei tunne EU:n politiikan dramaattista epäonnistumista finanssikriisin alettua. Unionin talous- ja rahapolitiikka ajoi pahasti kiville finanssikriisiin vastaamisessa, mikä luonnollisesti pahensi vaikeuksia ja lisäsi työttömyyttä Euroopassa.

Yhdysvallat valitsi finanssikriisissä Euroopasta täysin poikkeavan strategian.

Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikka ja liittovaltion elvytyspolitiikka käänsivät maan nopeasti uuden kasvun tielle.

Euroopassa Euroopan keskuspankin (EKP) liian aikaiset koronnostot ja kansallisvaltioiden menoleikkaukset taas johtivat yritystoiminnan vaikeutumiseen, valtioiden velkakriisiin ja monissa maissa suurtyöttömyyteen.

Finanssikriisin opetusten seurauksena Euroopassa halutaan nyt toimia toisin. Elvytyksestä on yhtäkkiä tullut hyväksyttyä ja toivottavaa, eikä se enää ole vasemmistolaista haihattelua ja vastuuttomuutta. Elvytyksen oppi-isä John Maynard Keynes on taas muodissa.

EKP varmisti heti koronakriisin alettua yritysten ja valtioiden häiriötöntä rahansaantia alhaisella korkopolitiikalla ja velkapaperien laajoilla osto-ohjelmilla. Keskuspankin linja pelasti yritystoimintaa ja esti osaltaan uuden valtioiden velkakriisin syntyä.

Tällä kertaa kriisin taltuttamiseen haluttiin heti mukaan myös jäsenmaiden ja koko EU:n budjettipolitiikka. Vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajoitteet laitettiin keväällä jäihin, mikä mahdollisti jäsenmaiden laajan elvytyksen.

Toisin kuin 2008 finanssikriisin alettua, missään ei nyt näkynyt vaatimuksia julkisten menojen leikkaamisesta ja vyönkiristysohjelmista.

Euroopan talouteen tulee nyt tehtyjen ratkaisujen myötä merkittävä elvytysruiske seuraavien runsaan kolmen vuoden aikana. EU:n pysyvää budjettia, seitsemän vuoden rahoituskehystä ei kuitenkaan kasvateta, joten EU:n kokonaismenot ovat uuden rahoituskehyksen viimeisenä vuotena 2027 nykyisellä tasollaan.

Elvytyksen tarpeesta ei nyt olla eri mieltä, ja siksi myös EU:n elvytysrahaston perustaminen oli mahdollista. Puheet elvytysrahaston kaatamisesta ovat Suomen ja koko Euroopan yhteisten etujen vastaisia ja tarkoittavat paluuta finanssikriisin aikaiseen epäonnistuneeseen politiikkaan. Tulipalon sattuessa ei kannata kohdistaa vihaansa vesisäiliöön ja vaatia sen kaatamista.

Kriittistä keskustelua sen sijaan on tarve käydä elvytysrahojen suuntaamisesta, rahan käytön ehdoista ja vaikkapa avustusten ja velkojen oikeasta mitoituksesta sekä nyt otettavien lainojen takaisinmaksusta.

Lainanotto ei ole tämänkertaisen ratkaisun mullistava, tukevaisuuteen vaikuttava piirre. Muutos aikaisempaan on sen sijaan ajatus EU-laajuisesta elvytyspolitiikasta poikkeuksellisen sokin oloissa. Ja tämä muutos on sittenkin enemmän kuin toivottava ja myönteinen. Voi sanoa ajatusmuutoksen olevan välttämätön EU:n menestykselle.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).

Lainanotto ei ole tämänkertaisen ratkaisun mullistava, tukevaisuuteen vaikuttava piirre.

Lue lisää

Suomalaiset mepit iloitsivat puurakentamisen mainitsemisesta EU:n tulevaisuuspuheessa: "Hyvä, ettei puuta nähdä vain nieluna"

Ilmastopaneeli elvyttäisi taloutta pikaisesti uusiutuvalla energialla ja raitioteillä – "Monet työllisyystoimet kohdistuvat maaseudulle, ja lämmitysremontit nostavat kiinteistöjen arvoa”

Digitaalinen renki, vaan ei isäntä

Pääministeri Marin: EU-maat ovat vielä kaukana toisistaan – on mahdollista, että sopua ei synny vielä tänä viikonloppuna