Mikä on EU:n elpymispaketin vaihtoehto? - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Mikä on EU:n elpymispaketin vaihtoehto?

Koko maailma elää poikkeuksellisia aikoja, kun koronapandemia on haastanut valtavalla voimalla niin yhteiskunnat kuin taloudenkin. On vaikea nähdä, että Suomi tästä elpyisi, jos Eurooppa ei elvy. EU on Suomen tärkein vientialue ja olemme yhteisten sisämarkkinoiden kautta tiiviisti osa EU:ta.

Korona-kriisin keskellä on koko EU-alueella tärkeää suojata nykyisiä työpaikkoja sekä luoda kestävän kasvun edellytyksiä myös tulevaisuuteen. Siksi Euroopan unionissa lähdettiin rakentamaan kansallisten elvytysratkaisuiden ohella myös yhteistä kertaluonteista elvytyspakettia.

SDP asetti viime kesäkuussa elpymispaketille selkeät ehdot. Ensinnäkin jäsenmaiden on vastattava omasta taloudestaan ja veloistaan sekä pidettävä huolta julkisen talouden tasapainosta pitkällä aikavälillä. Toiseksi Suomen budjettisuvereniteetti on säilytettävä ja elpymisrahastoa on pienennettävä erityisesti avustusmuotoisten tukien osalta. Kolmantena ehtona oli ratkaisun kertaluonteisuus ja rajaaminen koronaviruksen aiheuttamiin vaikutuksiin.

Heinäkuussa elpymisrahastosta päästiin huippukokouksessa yhteisymmärrykseen ja Suomi sai läpi keskeiset tavoitteensa. Pääministerin johdolla Suomi sai neuvoteltua kirjauksen elpymisvälineen jäsenmaakohtaisten enimmäisvastuiden tarkkarajaisuudesta. Myös avustusten osuutta saatiin laskettua 110 miljardilla eurolla, jolloin avustusten ja lainojen osuus tasapainottui. Lisäksi EU-varat kytkettiin oikeusvaltioperiaatteeseen niin elpymisrahaston kuin monivuotisen rahoituskehyksen osalta.

Monivuotisessa rahoituskehyksessä Suomi onnistui säilyttämään saannot maaseudun kehittämisrahoituksessa ja saimme ensimmäistä kertaa neuvoteltua myös 100 miljoonan euron lisätuen Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille.

On myös tärkeää, että elpymisrahastosta saatujen varojen takaisinmaksu suoritetaan pidemmällä aikavälillä ja ensisijaisesti EU:n omien varojen, esimerkiksi tulevien hiilitullien varoilla.

On syytä kysyä, että tämän neuvottelutuloksen jälkeenkö Suomen olisi pitänyt yksin hylätä koko elpymispaketti, kun kaikki muut maat sen hyväksyivät?

Nyt onkin tärkeämpää varmistaa, että elpymisrahastosta saadut varat käytetään Suomessa viisaasti työllisyyden edistämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation vahvistamiseen sekä osaamisen parantamiseen. Jokaisella jäsenmaalla on velvollisuus tehdä hyvä elpymissuunnitelma, jotta elpymisrahaston varoista saatu hyöty olisi mahdollisimman suuri ja pitkäkestoinen.

Heiltä, jotka kritisoivat EU:n elpymispakettia, on syytä kysyä, mikä olisi vaihtoehto. Ehkä liiankin vähälle huomiolle on jäänyt se, että toisin kuin aiemmat tukipaketit, kuten Perussuomalaistenkin hyväksymä Kreikan kolmas tukipaketti, tämä ratkaisu ei koske vain Euro-aluetta, vaan koko Euroopan unionia – siis jokaista 27 jäsenmaata.

Jos Suomi tai joku muu maa olisi irtaantunut elpymispaketista, olisi se käytännössä tarkoittanut irtaantumista koko EU:sta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kysyi viime viikolla eduskunnassa, onko Suomella varaa kuulua Euroopan unioniin. Olisi reilua, että Halla-aho itse vastaisi esittämäänsä kysymykseen.

Kun katsoo, kuinka paljon Britannia on jo nyt menettänyt Brexitin seurauksena, voi kysymyksen esittää myös toisinpäin. Miten Suomi pärjäisi EU:n ulkopuolella? Tähän kysymykseen suomalaiset ansaitsevat vastauksen myös Halla-aholta.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Olisi reilua, että Halla-aho itse vastaisi esittämäänsä kysymykseen.

Lue lisää

UPM:n Pesonen raahautui telkkariin vasta kun paine pakotti – yritysjohtajilla on julkisuudessa enemmän hävittävää kuin voitettavaa

Suomen suurin haaste

Tiekarhukanta kaipaa suojelupäätöksiä

Ydinsotavarasto osoittautui hyödylliseksi: "Kun vessapaperihamsterit rynnistivät kauppoihin viime keväällä, minä tarkistin kaapin ja totesin, että meillä arki jatkuu ennallaan"