Kolumni

Vielä pitää pöllyttää miesvallan linnakkeita

Maaseudun Tulevaisuus selvitti (MT 8.1.), kuinka tasa-arvo on edennyt eräissä lukijakuntamme kannalta keskeisissä yrityksissä. Viikonvaihde-liitteen jutusta käy ilmi, että tasa-arvo on edistynyt, mutta ei kaikkialla.

Vielä ei olla tilanteessa, että pitäisi olla huolissaan miesten asemasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa.

Aivan ensimmäisenä huomio kiinnittyy nollan naisen kerhoihin, joita edelleen on useita. Valion, Vaasan, Lihakunnan ja Itikan hallituksissa ei ole yhtään naista. Johtoryhmissä Valiolla on puolet naisia, Vaasalla seitsemästä kolme.

Esimerkiksi pörssiyhtiöissä johdon sukupuolijakaumaa joudutaan pohtimaan jo läpinäkyvyyden vuoksi, mutta osuuskunnissa ja järjestöissä yhtä pakottavaa velvoitetta ei ole.

Yksi perinteisistä miesvallan linnakkeista on MTK. Järjestön johtokunnassa naisia on yhdeksästä jäsenestä kaksi, johtoryhmässä ei yhtään. Kun viime vuoden marraskuussa järjestön johtokuntaan valittiin erovuoroisten tilalle uusia jäseniä, ehdolle ei edes asetettu yhtään naista.

On ihan täyttä puppua väittää, ettei maakunnista löydy päteviä naisia edustamaan järjestöä. Kysymys kuuluu, eikö naisia kiinnosta vai eikö naisia lähetetä edelleenkään maatiloilta edustustehtäviin.

Vai onko käynyt niin, että maaseudun murroksessa perhetilojen naisväki käy muualla töissä ja tilanpito on jäänyt miehen vastuulle?

Joka tapauksessa lopputulos on, että maaseudun elinkeinojen tärkein lobbarijärjestö näyttäytyy paikkana, jossa naisella ei ole sananvaltaa.

Lohdullista vastapainoa tuovat ne muutamat järjestön näkyvillä paikoilla vaikuttavat naiset, jotka sitten saavatkin äänensä kuuluviin. Pari naista kymmenien miesten joukossa ei kuitenkaan riitä.

Myös kaupan ala kiinnittää edelleen kielteistä huomiota. Sekä S-ryhmässä että Keskolla naisia on ylimmässä johdossa vielä vähän.

Keskon hallituksen seitsemästä jäsenestä kaksi on naisia, SOK:lla yhdeksästä jäsenestä naisia on myös kaksi. Johtoryhmissä naisia on Keskolla kaksi kahdeksasta ja SOK:lla yksi kahdeksasta. Paikkajaossa on kiintiönaisten makua.

Samaan aikaan kaupan ala on yksi naisvaltaisimpia aloja Suomessa. Asetelma on 2020-luvulla tunkkainen.

Ei riitä, että naisia kannustetaan hakeutumaan tehtäviin, joista helpommin etenee johtajaksi. Eikä riitä sekään, että hallituksiin ja johtoryhmiin valitaan vähänkin kiinnostusta osoittavia henkilöitä. Tehtäviin pitää löytää parhaat osaajat. Yhteiskunnan rakenteet tarvitsevat yhä pöllytystä.

Kun Maaseudun Tulevaisuus selvitti pari vuotta sitten edellisen kerran yritysten ja yhteisöjen johdon sukupuolijakaumaa, silmätikuksi nousi Metsämiesten Säätiö. Säätiön hallituksessa ei ollut siihen mennessä koskaan ollut yhtään naista. Kun erovuorossa olleet saivat aina suositella kaveria omalle paikalleen, kaverikerho oli voinut toimia vuosikymmeniä kenenkään kyseenalaistamatta järjestelmää.

Tikulla sörkkiminen taisi tuottaa tulosta, sillä nyt Metsämiesten Säätiössä metsäalan kehittämisen ja tulevaisuuden rakentamiseen suunnattuja rahoja on jakamassa myös naispuolisia vaikuttajia. Metsäalan tulevaisuuden kannalta kysymys on iso.

Jos yrityksen tai yhteisön maine on kyseenalainen, parhaat ammattilaiset eivät sellaiseen paikkaan hakeudu. Pahimmillaan koko alan maine kärsii.

Korjattu 11.1.2021 kello 12.21: SOK:n hallituksessa on kaksi naista, ei yksi.

Lue lisää

Keskustan Kurvinen: Hallitusohjelmassa on sitouduttu parantamaan maanomistajien omaisuudensuojaa tällä hallituskaudella – MTK:n Viljasen mukaan nykytilanne pakkolunastuksissa muistuttaa laillistettua ryöstöä

Valion tuotteet palaavat Lidliin vuosien tauon jälkeen

Yleisurheilutähti Kristiina Mäkelästä tulee suomalaisen ruuan sanansaattaja: "Odotan innolla kohtaamisia maataloustuottajien kanssa"

MTK:n Hakkarainen: "FSC sekoitetaan suojeluun, vaikka se on metsänhoidon työkalu" – talousmetsän lahopuuston lisääminen ei FSC-standardin mukaan velvoita suojeluun