Kolumni

Suojelurahat tehokkaaseen käyttöön!

Suomalaisten kulutus ja elintaso aiheuttaa ehkä enemmän ympäristöongelmia ulkomailla kuin Suomessa.

Sijoituksilta odotetaan yleisesti tehokkuutta ja hyvää tuottoa. Eikö samaa voitaisi vaatia myös luonnonsuojeluun sijoitetuilta rahoilta?

Meillä on kaksi suurta ongelmaa, ilmastonmuutos ja lajikato. Lämpenemisen pysäyttäminen edellyttää ennen muuta energiapolitiikan ja talouden muutoksia, ja siten hallinnollisia päätöksiä sekä kansainvälisiä sopimuksia.

Lajituhojen estämisessä keinovalikoima on suurempi. Mahdollisuuksia toimintaan on myös yksilöillä ja järjestöillä.

Suomalaiset luonnonsuojelijat antavat ymmärtää, että lajituho olisi nimenomaan Suomen ongelma. Me emme toki ole viattomia. Kulutamme 10–20 kertaa enemmän luonnonvaroja kuin köyhien kehitysmaiden asukkaat.

Kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto on haitoiltaan vähäistä ja myös suomalainen teollisuus on niin ympäristöystävällistä kuin kohtuudella voi vaatia. Myös jätehuolto toimii.

Sen sijaan tuontitavaroiden suhteen emme voi tietää, kuinka ekologisesti kestäviä ne kulloinkin ovat.

Suomalaisten kulutus ja elintaso aiheuttaa ehkä enemmän ympäristöongelmia ulkomailla kuin Suomessa.

Lisäämällä suojelua Suomessa emme juuri pysty vähentämään lajituhoa. Suomessa puhutaan metsätaloudesta niin kuin se olisi suurin ympäristötuhojen aiheuttaja.

Eivät pahimpana ongelmana ole metsien puuntuotannolliset hakkuut vaan metsien ja muiden alkuperäisten elinympäristöjen muuttaminen muuhun käyttöön – pelloiksi, laitumiksi, asutus- ja teollisuusalueiksi ja plantaaseiksi.

Tehokkainta lajituhon torjuntaa on, kun suuntaamme suojelurahoistamme osan trooppisten eliöyhteisöjen (sademetsien, mangroven, savannin tai pilvimetsien) suojeluun.

Kun Suomen kangasmetsissä on 1–4 puulajia hehtaarilla, tropiikissa niitä voi olla toista sataa. Suhde muunkin eliöstön monimuotoisuudessa on samansuuntainen.

Neliökilometri suojeltua metsää Ugandan Kibalessä, Kenian Taita-vuoren rinteillä, Madagaskarin Ranomafanan kansallispuiston liepeillä tai Perun Amazoniassa on lajituhon torjunnassa kymmeniä kertoja arvokkaampi kuin neliökilometri suomalaisten metsäluontoa.

Osa kohteista voi olla paikallisten perinteisesti varjelemia pyhiä metsiä, joita virallinen metsäbyrokratia ei ole suojellut.

Etelän ihmiset tuskin ovat sen halukkaampia kuulemaan ylhäältäpäin annettuja besserwissereitten neuvoja kuin suomalaiset metsänomistajatkaan. Meidän ei siis pidä mennä neuvomaan sikäläisille, kuinka homma pitää hoitaa. Sen sijaan meidän pitää etsiä sieltä luotettavat yhteistyökumppanit, jotka käytännössä kanavoivat rahamme suojeluun.

Vaikka maat monessa tropiikin maassa kuuluvatkin valtiolle, paikallisilla asukkailla – viljelijöillä ja kyläläisillä – on usein pitkäaikaiset maankäyttösopimukset. Siksi yhteistyökumppani ei ole valtio, vaan ensi sijassa paikalliset yhdistykset ja asukkaat.

Luonnonsuojelun yhteydessä täytyy turvata myös paikallisten asukkaiden elämän edellytykset. Olennaista on elinympäristön säilyminen, ei sen koskemattomuus. Metsän lajisto säilyy, vaikka sieltä haettaisiin polttopuita ja rakennustarpeita omaan käyttöön.

Edellä nimetyt kohteet ovat sellaisia, missä yliopistomme tekevät jo yhteistyötä paikallisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Nuoret suomalaiset tutkijat voisivat tehdä näissä samoissa kohteissa omat opinnäytteensä yhdessä sikäläisten tutkijoiden kanssa.

Kaikkien aiheitten ei tarvitse olla biologisia: yhtä hyvin voitaisiin tutkia paikallista kulttuuria ja asukkaiden luontosuhdetta. Tämä lisäisi myös kumppanimaan sitoutumista suojeluun.

Näin suomalaiset tutkijanalut saisivat heti kansainvälistä kokemusta ja rohkeutta hakeutua kansainvälisiin tehtäviin.

Kirjoittaja on luontokirjailija Savitaipaleelta.

Meillä on kaksi suurta ongelmaa, ilmastonmuutos ja lajikato.

Lue lisää

Hyvä metsänhoito tarjoaa kunnille monikärkiohjuksen

Ympäristöministeri Mikkonen: Luonnonsuojelussa sääntöjen on oltava kaikille samat – "Kaivostoiminta ei voi saada eri sääntöjä kuin mitä muille on asetettu"

Metsien suojelun lainsäädäntöä yksityistetään

Katso video - mitä miettii metsäkoneiden tekijä ilmastonmuutoksesta ja hakkuista