Lukijalta: Mädätteen levitys ei aiheuta pellon suolaantumista

Mädätteen levitystä pellolle. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Maaperän suolaantuminen on maailmanlaajuisesti vakava ympäristöongelma, joka uhkaa ruokaturvaa erityisesti kuivilla alueilla. Tällaisissa olosuhteissa haihdunta nostaa suoloja maan pintaan, ja jos kastelu ei riitä huuhtomaan niitä pois, maaperä suolaantuu.

Suomessa tilanne on erilainen. Vuotuinen sadanta ylittää haihdunnan, jolloin suolat huuhtoutuvat maasta eikä maaperä suolaannu. Silti viime aikoina on herännyt keskustelua siitä, voiko mädätteen levitys peltoon lisätä maaperän suolaantumisriskiä.

Mädätteet ovat orgaanisia lannoitevalmisteita, joita tuotetaan biokaasulaitoksella esimerkiksi biojätteistä, puhdistamolietteistä, teollisuuden sivuvirroista tai maatalouden biomassoista, kuten lannasta. Mädätteen käyttö parantaa maaperän rakennetta, lisää vedenpidätyskykyä ja edistää ravinteiden kiertoa.

Orgaanisen aineksen ja pääravinteiden (N, P, K) lisäksi mädätteet sisältävät muita ravinteita, joista osa saatetaan mieltää haitallisiksi suoloiksi. Liuenneilla suoloilla tarkoitetaan negatiivisia ioneja (sulfaatit, kloridit, nitraatit) sekä positiivisia ioneja (kalsium, magnesium, natrium). Ensin mainitut huuhtoutuvat herkästi sadeveden mukana. Jälkimmäiset usein sitoutuvat maahan.

Kalsium parantaa maan mururakennetta, mutta korkea natriumpitoisuus (yli 5 prosenttia kationinvaihtokapasiteetista) voi heikentää maan rakenteen kestävyyttä. Natriumin pidättyminen on kuitenkin kalsiumia selvästi heikompaa, ja mahdolliset haitat voidaan estää asianmukaisella kalkituksella.

Lanta-analyysitulosten ja mädätteiden julkisten tuoteselosteiden vertailussa raakalietelannan natriumpitoisuudet olivat keskimäärin 0,6 kiloa tonnissa ja mädätteiden 0,8 kiloa tonnissa. Rikkipitoisuudet (mukaan lukien sulfaatit) olivat raakalannoissa 0,3 kiloa tonnissa ja mädätteissä 0,6 kiloa tonnissa. Käytännön levitysmäärillä erot jäävät pieniksi.

Suomen humidi ilmasto pitää pellon muokkauskerroksen suolapitoisuudet matalina.

Suomessa maaperän suolaantumisen riski on luonnostaan hyvin vähäinen. Mädätteen käyttö on osa kiertotaloutta, jossa ravinteet ja orgaaninen aines palautuvat takaisin pelloille. Kun mädätettä käytetään ohjeiden mukaisesti ja levitysmäärät optimoidaan kasvien ravinnetarpeisiin, se muodostaa turvallisen ja kestävän lannoitusratkaisun.

Johanna Laakso

erikoistutkija

Luonnonvarakeskus (Luke)

Nelli Kyöstilä

ravinnekierrätyksen asiantuntija

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry (SBB)