Elävä musiikki ei saa kuolla

Mielipide

17.5.202102:00

Kolumni

Mia Palokallio

Tiedätkö sen tunteen, kun sävelet menevät suoraan sielun sopukoihin ja jokin sisällä liikahtaa? Tai kun laulun sanat osuvat oman elämän kipupisteisiin. Oletko kokenut, miten musiikki on nostanut sinut arjen murheiden yli?

Parhaimmillaan konsertin tai keikan jälkeen katsoo maailmaa hiukan toisin.

Aina vaikutus ei ole yhtä dramaattinen, mutta musiikki koskettaa varmaan useimpia meistä tavalla tai toisella, oli se sitten klassista, rokkia, kirkkomusiikkia, kansanmusiikkia, jazzia tai vaikkapa tuutulauluja.

Erityisesti elävä musiikki elähdyttää ihmisen mieltä. Mutta milloin viimeksi olit elävän musiikin äärellä?

Niinpä. Pandemia on käytännössä pysäyttänyt koko elävän musiikin esittämisen.

Hiljaisuus on täyttänyt konserttisalit, keikkapaikat, kirkot ja kylätalot. Vaikka ravintoloiden toimintaa on monella tavalla rajoitettu, on niissä suuren osan vuotta voinut kuitenkin syödä ja juoda. Laulu ja soitto on sen sijaan ollut kielletty.

Pandemian suhteen meillä on nyt toiveikkaita näkymiä, vaikka voi olla, että korona elää keskuudessamme vielä pitkään.

Mutta miten pelastetaan elävä musiikki? Miten pelastetaan muusikot, joille elävä musiikki on olennainen osa tuloja?

Monen muusikon taloudelliset turvaverkot ovat olemattomat. Kun työt pysähtyivät kuin seinään, pysähtyivät myös freelancereiden tulot. Moni onkin ehtinyt vaihtaa alaa, ja moni miettii nyt tulevaisuuttaan.

Kotimaiset musiikkijärjestöt arvioivat, että suomalainen musiikkiala menettää koronarajoitusten vuoksi päivittäin noin miljoona euroa alan toimeentulosta. Pandemian seuraukset näkyvät alalla todennäköisesti vielä pitkään.

Elävän musiikin edunvalvoja Livefin järjesti maaliskuussa hiljaisen hetken suomalaisen elävän musiikin puolesta.

Musiikkiala on muuttunut viime vuosina hurjaa vauhtia. Enää kukaan ei puhu levymyynnistä, fyysisiä levyjä ei enää juuri edes tehdä.

Nyt striimataan. Suoratoistopalvelujen kautta muusikoiden työtä myydään kuitenkin pilkkahintaan.

Kevyessä musiikissa muutamat eturivin artistit kyllä pärjäävät. Kun jokin hitti lyö läpi, se soi sekä radiokanavilla että suoratoistopalveluissa.

Radiokanavien soittolistat ovatkin oma lukunsa, pienet piirit päättävät, mitä Suomessa radioissa soitetaan.

Lapin maakuntaliitto ja kunnat esittivät viikko sitten (MT 7.5.), että julkisin varoin toimiva Yle palauttaisi maakuntatoimituksille oikeuden valita musiikkia itse.

Perustelu on hyvä ja raikas. "Yksipuolinen musiikkitarjonta merkitsee myös epätasa-arvoa kulttuurikentällä, koska korvaukset kohdistuvat muutamille harvoille musiikintekijöille ja soittajille."

Kautta aikojen musiikki on ruokkinut ihmistä. Se on sellainen voima, ettei sitä ehkä huomaa, ennen kuin se hiljenee.

Aina kun jollain tempauksilla halutaan vaalia yhteistä hyvää, kun tarvitaan apua hädässä oleville, ovat muusikot olleet valmiina rientämään apuun.

Entä nyt, kun muusikoiden leipä on lopussa?

Ehkä vanhan suomalaisen sananparren voi sommitella tähän toisin: Kenen lauluja kuuntelet, sen leipää tuet.