Kolumni

Maataloudessa edessä ankara talvi

Suomessa eletään vahvaa nousukautta ja kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa. Ilman elintarviketeollisuuden ryhdistäytymistä, tuottajat jäävät kuitenkin taas mopen osille. Myös hallituksen budjettiriiheen on syytä viedä maatalouden synkkä viesti. Tappiolliset tilat eivät kestä nykytilanteessa minkäänlaista lisärasitusta. Suomi puolestaan ei kestä maatalouden alasajoa. Tuontiruuan varaan ei hiilensidontaa tai omavaraisuutta voi rakentaa.

Viime päivien lohduttomat sateet kuvaavat valitettavan hyvin paitsi heikkoa satotilannetta myös maatalouden taloudellisia näkymiä. Syksystä ja talvesta on tulossa ankarampi kuin poliittisessa keskustelussa on kukaan huomannut.

Edes alalla näkymien synkistymistä ei ole täysin tajuttu. Niin nopeaa se on ollut.

Kun kuluttajien kohtaama hintojen nousu on edelleen ollut Suomessa ennätysmäisen hidasta, tiloilla tilanne on aivan toinen. Öljy ja lannoitteet ovat kallistuneet jopa kymmeniä prosentteja vuoden takaisesta. Sähkön hinta on noussut. Myös tilojen investointeihin tarvitsemat puu- ja metallituotteet ovat kallistuneet huimasti. Lisäksi rakennustyön hinta on paikka paikoin noussut tuntuvasti.

Vaikka osa sadosta on vielä puimatta, rehun hinnan raju nousu on jo kaikilla tiedossa. Kotimainen ohra ei välttämättä edes riitä. On täysin mahdollista, että rehuohraa tuodaan Suomeen keväällä.

Erityisesti lihantuottajille seuraavat kuukaudet ovat karuja.

Markkinatalouden perinteisten mallien mukaan kustannusten nousun pitäisi siirtyä kohonneina hintoina ensin teollisuuteen, sitten kauppaan ja lopulta kuluttajille. Maatalouden osalta näin ei kuitenkaan taaskaan käy.

Huolimatta ankarasta kritiikistä, suuret lihatalot HKScan ja Atria joutuvat edelleen tekemään kaupan kanssa sopimukset tulevasta tuotannosta kuukausia etukäteen.

Nyt syyskuun alussa alkavan viiden kuukauden pituisen kauden hinnat on sovittu keväällä, jolloin katovuoden uhasta ja tuotantopanosten hintojen huimasta noususta ei tietenkään ollut kunnolla tietoa.

Nyt Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn ja HK Scanin ykköspomo Tero Hemmilä saavat eteensä tuottajiensa tiukat kysymykset sopimusten mielekkyydestä. Minkälaisia suojalausekkeita sopimuksissa kustannusten nousun varalta on? Kuinka paljon hintoja voidaan korottaa kesken kauden ja kuinka pörssiyhtiöt voivat tulla tuottajiaan vastaan lihan ostohinnoissa?

Todennäköisesti vastaus on kaikkiin kielteinen.

Myös lihatalojen omistajaosuuskuntien luottamushenkilöt voivat harjoitella vastaamista näihin kysymyksiin.

Jos edellä mainitut tuntuvat liian helpoilta, kannattaa nostaa rimaa. Onko viennin eteen tehty nyt aivan kaikki? Onko markkinoille edes vietävää, kun isoille kaupparyhmille luvattu kotimaan jauhelihatuotanto tarvitsee kaiken liikenevän lihan?

Katse kannattaakin siirtää S-ryhmään ja K-kauppoihin, joiden kannattavuus on huipussaan.

Elintarviketeollisuuden ja erityisesti tuottajaomistajien kannattaa kiinnittää katse seuraavaan ostokauteen, joka alkaa helmikuussa. Kevään kolmen kuukauden jakson toimituksista ja hinnoista neuvotellaan jo nyt. Samalla ratkaistaan tuottajien kohtalo pidemmäksikin aikaa.

Suomessa eletään vahvaa nousukautta ja kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa. Ilman elintarviketeollisuuden ryhdistäytymistä, tuottajat jäävät kuitenkin taas mopen osille.

Myös hallituksen budjettiriiheen on syytä viedä maatalouden synkkä viesti. Tappiolliset tilat eivät kestä nykytilanteessa minkäänlaista lisärasitusta.

Suomi puolestaan ei kestä maatalouden alasajoa. Tuontiruuan varaan ei hiilensidontaa tai omavaraisuutta voi rakentaa.

Lue lisää

Atrian Gröhn: Tuottajahinnat nousevat pakosti – maatilojen konkurssiaaltoon lihatalossa ei uskota

Kesän grillikauden hyvä myynti siivitti Atriaa – yhtiö varoittaa lihan hinnan noususta, kuivan kesän seurauksena vaatimattomaksi jäänyt sato nostaa lihantuotannon kustannuksia

Kuuma grillikesä piristi Atrian tulosta – yhtiö nosti liikevoittoennustettaan

Tuottajan saatava hiilikaupasta euroja