Suomessa verorahaa ei riitä edes poliiseille

Mielipide

1.9.202102:00

Kolumni

Petteri Orpo

Ennen edellisiä eduskuntavaaleja kaikki eduskuntapuolueet antoivat turvallisuuslupauksen, jossa sitouduttiin poliisien määrän nostamiseen 7 850 poliisiin.

Lupaus oli aiheellinen, sillä Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen vähän poliiseja. Se olisi hyvä asia, jos nykyisillä resursseilla saataisiin hoidettua kaikki poliisille kuuluvat tehtävät.

Valitettavasti tilanne on se, että ei saada.

Poliisi ei pysty nykyisillä resursseilla hoitamaan kaikkia päivittäisrikoksia eikä hälytystehtäviä. Esimerkiksi polkupyörävarkauksia ja muita pienempiä rikoksia jää jatkuvasti selvittämättä liian suuren työmäärän takia.

Työtä on pakko priorisoida, vaikka lähtökohtaisesti kaikkiin rikosepäilyihin tulisi pystyä puuttumaan.

Poliisin toimintaympäristö monimutkaistuu jatkuvasti. Järjestäytynyt rikollisuus on viime vuosina lisääntynyt ja kansainvälistynyt. Pieni, mutta sitäkin pahoinvointisempi, joukko nuoria tekee raaempia rikoksia kuin ennen. Kyberrikollisuuden määrä kasvaa.

Aikaisemmin poliisien määrän välitön nostaminen ei olisi ollut helppoa, koska eläkkeelle jäi yhtä paljon tai enemmän poliiseja kuin uusia poliiseja valmistui.

Pohjatyö poliisien määrän nostamisen mahdollistamiseksi tehtiin viime hallituskaudella, kun poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikkamääriä nostettiin kokoomuslaisten sisäministerien toimesta maksimiin, yli 400 paikkaan vuodessa. Korotetuilla koulutusmäärillä poliisien määrä olisi mahdollista nostaa lähivuosina kohti 8 000 poliisia.

Suomessa on tällä hetkellä noin 7 400 poliisia.

Hallituskautta on jäljellä kaksi vuotta, emmekä ole lähelläkään uraa, jossa tämän kauden lopuksi Suomessa olisi 7 850 poliisia töissä. Päinvastoin. Hallitus esitti ensi vuoden talousarvioon viiden miljoonan euron leikkausta poliisille, vaikka edes poliisin toiminnan nykytason vaatisi 35 miljoonan euron lisäresursseja.

Jos hallitus haluaisi aidosti nostaa poliisien määrää, tarve olisi vielä suurempi.

Poliisi on nostanut leikkauksista aiheesta metelin. Sisäministeriön mukaan ensi vuonna ollaan tilanteessa, jossa määrärahat eivät riitä edes toiminnan nykytason ylläpitämiseen.

Suurin osa poliisin määrärahoista menee henkilöstöön, joten leikkaukset johtaisivat väistämättä poliisien irtisanomisiin.

Poliisiylijohtaja Kolehmaisen mukaan säästöt tarkoittaisivat esimerkiksi sitä, että harvaan asuttujen alueiden juuri perustetut uudet poliisivirat jouduttaisiin ajamaan alas. Vuosikausien työ poliisin vasteaikojen parantamiseksi maaseudulla valuisi kertaheitolla viemäriin.

Pahimmillaan säästöt tarkoittaisivat, että poliisien määrä voisi laskea 7 450:stä 7 050:een.

Marinin vasemmistohallitus on kautensa aikana lisännyt miljarditolkulla julkisia menoja, mutta se ei pysty varmistamaan edes yhteiskunnan ydintehtävien, kuten poliisin, resursseja. Tämä kertoo siitä, miten holtitonta tämän hallituksen rahankäyttö on.

Jos yhdellä maailman korkeimmista veroasteista ei pystytä takaamaan edes peruspalveluita, kyse ei ole siitä, että rahaa käytettäisiin liian vähän, vaan siitä, mihin sitä käytetään.

Hallituksen on syytä ottaa budjettiriihessä punakynä käteen ja ryhtyä priorisoimaan. Mallia voi hakea vaikkapa Kokoomuksen vaihtoehtobudjetista, jossa esitimme 40 miljoonan euron pysyvää lisämäärärahaa poliisille siten, että samaan aikaan velkaantuminen vähenee ja työllisyys kasvaa.

Poliisin resurssit on turvattava, sillä turvallisuus on jokaisen ihmisen perustarve ja -oikeus. Siitä ei voi tinkiä.

Kirjoittaja on Kokoomuksen puheenjohtaja.

Kyse ei ole siitä, että rahaa käytettäisiin liian vähän, vaan siitä, mihin sitä käytetään.