Kommentti

Tutkijat eri mieltä, tarvitaanko turveveron korotusta – Ilmastopaneelin puheenjohtaja haluaa myös energiapuun verolle

Ainoa järkevä mahdollisuus korvata turvetyö on energiapuun hankinta nuorista metsistä.

Afry Oy:n eli entisen Pöyryn tutkijat päätyivät tuoreessa raportissaan siihen, että päästökaupan todennäköisimmässä vaihtoehdossa turpeen käyttö Suomessa putoaa huimasti.

Tässä niin kutsutussa perusskenaariossa käyttö vähenee viidesosaan nykyisestä 15 terawattitunnista viidessä vuodessa. Oletuksena oli turveveron nosto nykyisestä kolmesta eurosta kuuteen euroon megawattitunnilta.

Käytön vähentämisen kustannukset ovat suuret, 360–450 miljoonaa euroa. Puolet tulee koneiden ja turvekenttien arvon laskusta ja toinen puoli siitä, että kattilat tarvitsevat puun ohella turvetta, etteivät ne ruostu.

Kun turvetta ei käytetä, kattiloita pitää uusia erilaisilla kikkakonsteilla paljon kattiloiden normaalia käyttöikää nopeammin.

Raportin Afryllä teetti työ- ja elinkeinoministeriö. Suomessa on ollut tapana luottaa vahvasti Pöyryn tutkimuksiin.

Mutta hallituspa kuuntelee herkällä korvalla aivan muita tahoja. Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen tuntuu olevan etenkin turpeen rajua käytön vähentämistä edistävien vihreiden ja myös SDP:n suosiossa.

Hallitus päätti budjettiriihessä nostaa turveveroa kolmesta eurosta megawattitunnilta 5,7 euroon.

Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) tiedotustilaisuudessa torstaina toinen pääesiintyjä oli Ollikainen, jonka mukaan turpeelle tarvitaan reippaat veronkorotukset, että käyttö supistuu tavoitteen mukaan.

Ollikainen totesi haastattelussa tiedotustilaisuuden jälkeen, etteivät nykyiset veronkorotukset riitä alkuunkaan varmistamaan sitä, että hallituksen tavoite turpeen käytön puolittumisesta vuonna 2030 toteutuu.

Afryn tutkimuksen mukaan turpeen käyttö putoaa 80 prosenttia jo vuoteen 2025 mennessä.

Jos alan toimijoilta kysytään, Afry on oikeassa. Suomen ylivoimaisesti suurin turveyritys Vapo on arvioinut energiaturpeen käytön puolittuvan jo vuoteen 2025 mennessä nykyiselläänkin.

Turpeen hinta riippuu veroa enemmän päästöoikeuksien hinnasta EU:ssa. Afryn raportin perusvaihtoehdossa sen on oletettu olevan 32 euroa hiilitonnilta vuonna 2025 ja nousevan sitten 34 euroon vuonna 2030.

EU ilmoitti äskettäin nostavansa ilmastopolitiikan tavoitteita, mikä todennäköisesti nostaa myös päästöoikeuksien hintaa. Oikeuksia on myös mitätöity hallinnollisesti, ja päästöoikeuden hinta on jo kohonnut lähes 30 euroon tonnilta.

Energiateollisuus ry arvostelee hallituksen veronkorotusta vahingollisena.

Yhdistyksen mukaan vero vähentää yhtiöiden mahdollisuuksia investoida nykyistä puhtaampaan energiantuotantoon. Ilmastoa veronkiristys ei auta lainkaan, koska turpeen käyttö vähenee muutenkin.

Turveala arvostelee valtiovaltaa hirveästä kiireestä, turveyrittäjille ja yhtiöille ei anneta aikaa sopeutua. Työpaikoista katoaa Afryn mukaan liki puolentuhatta nopeasti, ja ne ovat maaseudulla Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa vaihtoehtoja on vähän.

Oikeastaan ainoa vaihtoehto työttömyyden ohella olisi, että ensiharvennus- ja nuoren metsän kunnostusrästejä alettaisiin hakata koneellisesti, eli turveyrittäjät saisivat sellaista yrittämiseen perustuvaa työtä, johon he ovat tottuneet. Samalla metsät alkaisivat kasvaa nopeammin ja sitoa hiilidioksidia.

Tämäkään ei Ollikaiselle käy. Turvetta ei saa korvata puulla, vaan puun käyttöä pitää rajoittaa – milläs muullakaan kuin verolla!

Lue lisää

Paperintuotanto uhkaa pudota Suomessa 1970-80-lukujen tasolle – koronakevät sulatti graafisten paperien viennistä liki kolmanneksen

Reilulla muutoksella eroon öljylämmityksestä

Turve sai veron, henkselit ja vyön

Minun ­lapsus!