Kommentti

Riita kasvisnakeista vie huomion tärkeiltä asioilta – EU:ssa sorvataan päätöksiä viljelijöiden tulevaisuudesta

Kasvistuotteiden nimityksiä koskeva vääntö on pieni osa massiivista EU-maatalouspolitiikan uudistuspakettia.

Euroopan komission maatalouspolitiikan (cap) esitys julkaistiin kaksi ja puoli vuotta sitten. Pitkien neuvottelujen jälkeen ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti ovat tällä viikolla saaneet kantansa tahoillaan valmiiksi. Mutta vielä kestää, ennen kuin paketti on kokonaan valmis.

Seuraavan puolen vuoden aikana kränää EU:n jäsenmaiden, komission ja neuvoston välillä aiheuttaa muun muassa se, minkä verran tukia ohjataan jatkossa ilmasto- ja ympäristötoimiin. Euroopan parlamentti osoittaisi maataloustuista jatkossa kolmanneksen ilmasto- ja ympäristöohjelmiin. Ministerineuvoston suunnitelmissa vastaava luku on pienempi.

Parlamentissa meppien mielipiteet uudistuspaketista ovat rakoilleet. Monen mielestä EU:ssa tehdään säilyttävää maatalouspolitiikkaa uudistamisen sijaan, minkä takia esimerkiksi parlamentin vihreät haluaisivat aloittaa koko valmistelun alusta. Politiikan viivästyttäminen nakertaisi kuitenkin kansan luottamusta jo ennestään hitaana pidettyä päätöksentekokoneistoa kohtaan. Nyt on korkea aika saada cap-juna liikkumaan eteenpäin.

Suomelle tärkeiden asioiden seuraaminen massiivisessa uudistuspaketissa ei ole helppoa. Uhat piilevät usein säädösten yksityiskohdissa. Tällä kertaa suomalaiselle farmarille tärkeää on ollut seurata esimerkiksi sitä, tuetaanko turvepeltojen viljelyä tai syyskyntöjä tai voidaanko tuotantosidonnaisia tukia yhä maksaa.

Koska säädökset ovat monimutkaisia, asiat ajautuvat helposti sivuraiteille.

Useissa medioissa maatalouspolitiikan suuret linjat ovat jääneet vähälle huomiolle, ja keskusteluun on noussut se, saako kasvisnakkia kutsua enää nakiksi. Kasvistuotteiden nimityksistä äänestettiin Euroopan parlamentissa perjantaina.

Tämä äänestys on kuitenkin yksi niistä pienimmistä asioista suuressa kokonaisuudessa, jossa linjataan seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi päätöksiä viljelijöiden toimeentulosta ja ruuantuotannon kestävyydestä.

Maatalouspolitiikka vastaa kolmasosaa EU:n kokonaisbudjettia, eli siihen liittyvillä päätöksillä on suuri merkitys viljelijän tuloille, ilmastolle ja maaseudun kehitykselle.

Suomalaisen viljelijän kannalta tilanne näyttää hyvältä. Maataloustuet ovat kasvussa ja vaikeimmat ympäristökirjaukset ovat tulkittavissa Suomelle otollisella tavalla. Se on kuitenkin vaatinut – ja vaatii jatkossakin – lukemattomia vakuutteluja siitä, millaista ruuantuotanto on pohjoisessa.

Kun EU:n maatalouden ilmasto- ja ympäristökunnianhimo kasvaa, meillä Suomessa on osaamista, jolla näyttää esimerkkiä muille jäsenmaille. EU:n tulee kuitenkin antaa vihreää valoa sille, että asioita voidaan tehdä joustavasti, eikä pakottaa kaikkia maita yhteen muottiin.

Lue myös:

Kasvismakkaroita saa myydä edelleen makkaroina ja soijapihvejä pihveinä – EU-valiokunnan ehdotus kaatui äänestyksessä, eikä ruokanimityksiin tehdä muutoksia

Paljaan maan kielto ja turvepeltojen suojeluvaatimus lieventyivät EU-parlamentin äänestyksessä – Katainen: "Nyt vaatimus koskee turvepeltojen kunnossapitoa"

Lue lisää

Ympäristökomissaari pettyi EU:n maatalousuudistuksen etenemiseen ja vihjaili sen perumisella – maatalousministerit kummastelivat lausuntoa: "Olemme edenneet merkittäviä askeleita"

Capin todellinen merkitys

EU:n viljelijöille kahdeksan miljardia euroa elvytysrahoitusta seuraavalle kahdelle vuodelle – rahaa aletaan jakaa odotettua aiemmin

Ympäristöjärjestöt yrittävät kaataa vuosia valmisteilla olleen EU:n maatalousuudistuksen – "Ainoa tapa saavuttaa korkeammat ympäristötavoitteet"