Lehdistön uhka ei ole Yle vaan Google ja Facebook
Digitalisoitumisen tuoma muutos näkyy niin televisiossa, radiossa kuin lehdistössäkin. Viestintä on siirtynyt verkkoon. Sanomalehtien sivuilla on videoita ja Yle Areenaa katsellaan kännykästä. Eihän tällaista ollut siihen aikaan, kun kusti polki ja posti vielä kulki.
Julkisuudessa on kerrottu Medialiiton kantelusta EU-komissiolle. Kantelijoiden mukaan Yle-veroa on käytetty väärin, kun Yle on lehtien tapaan julkaissut tekstimuotoisia uutisia.
Yleisradiosta on säädetty lailla ja sen velvoite on tehdä ohjelmaa kaikille yhtäläisin ehdoin, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Palveluista ei voida periä maksua ja ohjelmien pitää kuulua ja näkyä Suomen jokaisessa kolkassa. Ohjelmia on tehtävä molemmilla kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi, ja myös vähemmistökielillä kuten saameksi.
Suomen viranomaisten ja EU:n virkamiesten välillä on käyty kirjeenvaihtoa kanteluun liittyen. Sen sisältöä ei ole julkistettu. Mitään virallista huomautusta Suomi ei ole EU:lta saanut. Maan hallitus on kuitenkin päättänyt esittää tarkennusta Yleisradiolain 7. pykälään. Esityksen mukaan tekstimuotoinen sisältö kuuluu edelleenkin yhtiön julkisen palvelun tehtävään. Sisältöpalvelujen pääpainon tulee olla liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävissä julkaisuissa.
Yleisradion hallitus perehtyy asiaan kesälomien jälkeen.
Vahva yleisradio ja moniarvoinen lehdistö ovat sananvapauden ja demokratian kulmakiviä. Pohjoismaat ovat hyvä esimerkki, miten riippumaton julkinen palvelu ja lehdistö elävät hyvin rinta rinnan.
Käsitys, että julkinen palvelu heikentäisi lehdistöä, on väärä, eikä saa tukea tutkimukselta, minkä hallituskin toteaa. Suosituimmat verkkosivustot ovatkin Ilta-Sanomat ja Iltalehti.
Lehdistön uhka ei ole Yle vaan digijättiläiset kuten Google ja Facebook. Ne imuroivat kahdestaan yli puolet digitaalisen mainonnan kakusta, yli 250 miljoonaa euroa vuodessa.
Viime vuosi oli tästä huolimatta pörssiyhtiöiden Sanoma, Alma Media ja Keskisuomalainen yksi kaikkien aikojen parhaista. Osinkoja maksettiin yhteensä noin 120 miljoonaan euroa. Lehdistöä tukee myös alennettu arvonlisävero. Eduskunnan arvion mukaan verotuki on nyt 140 miljoonaa euroa vuodessa.
Kirjoituksessa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä.
Lauri Kontro
valtiotieteen maisteri
päätoimittaja emeritus
Ylen hallituksen jäsen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
