Pääkirjoitus

Elpymisen avain löytyy maaseudulta

EU-maiden päämiehet pääsivät tiistaina sopuun unionin budjetista vuoteen 2027 asti. Lisäksi sovittiin yhteensä 750 miljardin euron paketista koronan runteleman Euroopan elvyttämiseksi.

Ennätyksellistä huippukokouksessa oli sekä sen kesto että päätettävien asioiden mittaluokka. Summat ovat huimia. EU:n seitsemän vuoden budjettikehyksen loppusumma on vajaat 1 100 miljardia vuoden 2018 hinnoilla laskettuna. Päälle tulee 750 miljardia euroa koronaelvytystä. Siitä 390 miljardia muodostuu avustuksista ja 360 miljardia euroa lainoista.

Suomen tavoitteet avustusosuuden pienentämisestä etenivät neuvottelujen aikana, mutta molemmissa rahoitusvälineissä olemme nettomaksajia. Alustavien laskelmien mukaan Suomi maksaa EU:n budjettiin noin kuusi miljardia enemmän kuin saa ja elvytysrahastoon runsaat kolme miljardia enemmän kuin saa.

Elvytyspaketti rahoitetaan unionin ottamalla lainalla, jota jäsenmaat sitoutuvat lyhentämään vuoteen 2058 saakka.

Viljelijöiden näkökulmasta sopimusta voi pitää kohtuullisena.

Inflaatiokorjattuna maatalouden kokonaispotti pienenee vain hieman edelliseen seitsemän vuoden ohjelmakauteen verrattuna. Aiempien budjettineuvotteluiden tapaan Suomi sai maaseudun kehittämisrahoihin oman "kirjekuoren", tällä kertaa 400 miljoonaa euroa. Lisäksi 100 miljoonaa euroa kohdennetaan Itä- ja Pohjois-Suomen aluetukiin. Turpeen energiakäytöstä luopumista tuetaan 100 miljoonalla eurolla.

Maatalouden ja maaseudun EU-rahoitus säilyy liki pitäen ennallaan, mutta vaatimukset viljelijöiden tekemille ilmasto- ja ympäristötoimille kasvavat. On selvää, että näiden toimien rahoittamiseen tarvitaan kansallista lisärahaa. EU:n rahoituskehyspäätös mahdollistaa maaseututoimien kansallisen osarahoituksen 80 prosenttiin asti.

Kuten viime viikolla julkistettu MTK:n ilmastotiekartta osoittaa, maataloudella on hyvät mahdollisuudet osallistua päästöjen vähentämiseen. Ilmastotoimet on rakennettava sellaisiksi, että viljelijöillä on niiden toteuttamiseen taloudellinen kannuste. Lisäbyrokratiaa ei tiloilla kaivata.

Budjettisopu tuo maatalousyrittäjille kaivattua vakautta. Odotuksena on, että EU-maat ja europarlamentti saavat maatalouspolitiikan uudistuksen yksityiskohdat päätettyä syksyn aikana. Sen jälkeen edessä on ainakin yhden ja mahdollisesti kahden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana noudatetaan nykyisiä sääntöjä.

Päämiehet sopivat huippukokouksessa kahdesta maatalouspolitiikan yksityiskohdasta. Tilakohtainen tukikatto jää jäsenmaille vapaaehtoiseksi, mikä helpottaa myös Suomen asemaa cap-neuvotteluissa.

Jäsenmaiden välisten tukierojen tasaaminen jatkuu myös siten, että vuoteen 2027 mennessä suora tuki on alimmillaan 215 euroa hehtaarilta. Päätös nostaa tukien tasoa etenkin Baltian maissa.

EU-budjetin ja elvytysrahaston varoista kolmannes on korvamerkitty ilmastonmuutosta torjuviin hankkeisiin.

Maaseudun elinkeinot ovat ainoita, jotka kykenevät sitomaan hiiltä ilmakehästä. Ilmastokriisi ja koronapandemia ovat osoittaneet hajautetun yhteiskunnan kyvyn vastata tulevaisuuden haasteisiin. Digitalisaatio ja etätyön vallankumous ovat myös saaneet ihmiset ajattelemaan uudella tavalla.

Suomi saa EU:n elvytysrahastosta 3,2 miljardia euroa seuraavien kolmen vuoden aikana. Me emme tarvitse lisää ilmastoa pilaavia betonihankkeita pääkaupunkiseudulle. Sen sijaan summa on hyvä alkuinvestointi hajautettuun ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisessä. Avaimet talouden kestävään elpymiseen löytyvät maaseudulta.

Viljelijöiden näkökulmasta sopimusta voi pitää kohtuullisena.

Lue lisää

Euroopan unionilla on näytön paikka

Uhka EU-rahoituksen kaatumisesta saa kitkeriä kommentteja viljelijöiltä: "Viljelijät maksavat muiden politiikan alojen epäonnistumisia"

EU:n rahapaketin lopullisen hyväksymisen tiellä esteitä – Unkari ja Puola eivät antaneet tukeaan

HS: Unkari yrittää kaataa jäsenmaiden sovun EU-budjetista ja elvytysrahoituksesta