Pääkirjoitus

Työmarkkinoilla on krooninen kriisi

Talouden toipuessa koronasta työmarkkinoilla on palattu parin vuoden takaiseen ongelmaan: työntekijöistä on kova pula ja samaan aikaan työttömiä työnhakijoita on työministeriön tilastojen mukaan noin 350 000. Työntekijäpula ei koske vain suuria kasvukeskuksia, vaan osaavista työntekijöistä on pula koko Suomessa ja lähes kaikilla aloilla. (MT 17.9.)

Keskuskauppakamarin syyskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan yritysten suurin haaste on pula työntekijöistä. Tutkimukseen osallistuneista 1 300 yrityksestä 75 prosenttia kärsii paljon tai erittäin paljon osaavan työvoiman puutteesta. Suomeen halutaan lisää kasvuyrityksiä, mutta lähes 70 prosenttia vastaajista arvio, että työvoimapula on rajoittanut yrityksen kasvua ja liiketoimintaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Jan Hjeltin mielestä koulutus on avainasemassa, jotta työttömät ja työpaikat kohtaisivat. Hallitus pidensi jo oppivelvollisuutta ja pääministeri Sanna Marin (sd.) asetti elokuussa pidetyssä SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa tavoitteeksi, että vuonna 2030 nuorista 50 prosentilla olisi korkeakoulutettuja.

Koulutukseen panostaminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on panostaa koulutuksen sisältöön ja laatuun. Niiden pitäisi vastata nykyistä paremmin työelämän tarpeisiin.

Työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa toisiaan. Yhteiskuntatieteiden tohtori Yrjö Myllylä muistuttaa Maaseudun Tulevaisuuden Yliö-kirjoituksessaan, että hallitus toisensa jälkeen on kirjannut ohjelmaansa työmarkkinoiden kohtaannon parantamisen. Ongelma tuntuu kuitenkin vain pahentuneen.

Myllylä kysyy, miten työnantajien osaamis- ja koulutustarpeisiin voidaan vastata, jos työnantajia ei kohdata henkilökohtaisesti? Jos työnantajia ei kuunnella, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma pahenee Myllylän mielestä jatkossakin.

Työntekijöitä tarvittaisiin myös sellaisiin tehtäviin, joissa ei välttämättä tarvita korkeakoulututkintoa. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen mukaan esimerkiksi matkailu- ja ravintoalalla työnantajat ottavat työntekijöitä ilman tutkintoa ja hoitavat tarvittaessa koulutuksen itse.

Betonialan yritys Betset palkkaisi Kyyjärven tehtaalle heti kymmenkunta työntekijää. Tehdaspäällikkö Jyrki Kainun mukaan työntekijöiltä tarvitaan vain jonkin verran luontaista kädentaitoa ja motivaatiota. Kaiken muun tarpeellisen oppii töissä. Tarvittaessa lisäoppia on saatavissa Jyväskylän Gradiassa tai tehtaan omassa Betset-akatemiassa.

Työvoimapulaan on etsitty ratkaisua myös ulkomaalaisesta työvoimasta. Riittääkö Suomen vetovoima, koska osaavasta työvoimasta käydään kovaa kansainvälistä kilpailua. Osaavien ulkomaalaisten työntekijöiden houkutteleminen luulisi olevan helpointa täällä opiskelevien ulkomaalaisten joukosta. Tässäkin olisi paljon parantamisen varaa.

Ulkomaalaisten työntekijöiden työlupien saaminen on ollut vuosia iso ongelma, jonka ratkaisemista nykyinen hallitus nyt vuorollaan yrittää. Mallia voisi hakea ammattiurheilijoiden työlupakäytännöstä.

Betsetissä on vuosien kokemus ulkomaalaisista työntekijöistä. Kielimuurikaan ei ole ollut este, vaan keinot se ylittämiseen on aina löydetty. Ensimmäiset ulkomaalaiset työntekijät tulivat Kyyjärvelle pelaamaan lentopalloa ja töihin Betsetille.

Jos ulkomaalainen tulee Suomeen ammattiurheilijaksi, työlupa irtoaa Betsetillä pitkän työuran tehneen Hannu Kalliojärven mukaan heti. Jos siinä sivussa tekee työtä, lupa ei noin vain irtoakaan. Missä on ero?

Työmarkkinoiden ongelmien ratkaiseminen ei ole helppoa, mutta jotakin on tehtävä. On kaikkien yhteinen ongelma, että maassa ole yhtä aikaa kova työvoimapula ja korkea työttömyys.

Työlupien myöntämiseen voisi ottaa mallia ammattiurheilusta.

Lue lisää

"Iso pullonkaula elinkeinoelämän kasvulle on työvoiman saanti" – elinkeinoministeri Lintilän mukaan ulkomaisten työntekijöiden tarve on tosiasia

Ilmalämpöpumppujen myynti räjähti tänä vuonna hurjaan kasvuun, kun korkein oikeus päätti sallia laitteet myös kerrostaloissa – "Kukaan ei tahdo kokea samaa kuumuutta enää uudelleen"

Stora Enson ja Paperiliiton sopu ei ohjaa muita metsäjättejä – varsinkin UPM:n neuvottelujen tilanne tulehtunut

Brittien arki törmäsi brexitiin