Turvallisuuspolitiikassa on vähän vaihtoehtoja

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy rajuna muutoksena suomalaisten suhtautumisessa Suomen Nato-jäsenyyteen. Maaseudun Tulevaisuuden kyselyyn vastanneista 61 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja 15 prosenttia vastustaa. Tammikuussa tehdyssä vastaavassa kyselyssä jäsenyyttä kannatti 45 prosenttia vastanneista ja vastusti 30 prosenttia. (MT 21.3.)

MT:n kyselyn tulos on samansuuntainen Ylen kyselyn (14.3.) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) eilen julkistaman tutkimuksen tulosten kanssa.

Evan tutkimuksen mukaan suomalaisista 60 prosenttia kannattaa Suomen liittymistä Natoon ja kielteisellä kannalla oli 19 prosenttia. Evan viime syksynä tekemään tutkimukseen verrattuna jäsenyyden kannatus kasvoi 34 prosenttiyksikköä.

Iso muutos on tapahtunut myös siinä, miten mahdollisesta jäsenyydestä pitäisi päättää. Ylen kysymykseen, pitäisikö Suomen Nato-jäsenyydestä järjestää kansanäänestys, vastanneista 65 prosenttia torjui kansanäänestyksen ja 24 prosenttia piti sitä tarpeellisena. Helmikuun kyselyssä kansanäänestystä kannatti 41 ja vastusti 48 prosenttia vastanneista.

Tulosta voi tulkita siten, että kansalaiset luottavat presidentti Sauli Niinistön, pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen ja eduskunnan kykyyn tehdä oikea ratkaisu. Jos asia olisi yksiselitteinen, päätös olisi jo tehty. Presidentti Niinistö, pääministeri Marin, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ovat käyneet tilanteesta runsaasti neuvotteluja eri maiden kollegoiden kanssa.

Presidentti Niinistö pohti Financial Timesin haastattelussa vaihtoehtoja. Hänen mielestään Nato on yksi vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on puolustusyhteistyön syventäminen Yhdysvaltojen ja naapurimaa Ruotsin kanssa.

Muutos turvallisuuspolitiikassa on joka tapauksessa edessä. Niinistön mukaan lähtökohtana on, että katsomme jotakin uutta kuin, että jatkamme entisellä tavalla. Hän muistuttaa, että erilaiset vaihtoehdot sisältävät riskejä, mutta niillä on se etu, että turvallisuus paranee. (FT 20.3.)

EU:ssa päästiin ulko- ja puolustusministereiden yhteiskokouksessa maanantaina sopuun niin sanotusta strategisesta kompassista. Puolustusministeri Kaikkonen korosti, että EU-maiden puolustusyhteistyön kehittäminen ja keskinäinen avunanto ei tarkoita EU:n yhteistä puolustusta.

Keskinäinen avunanto perustuu EU:n perussopimuksen artiklaan 42.7. Siinä todetaan, että jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin, jos jokin jäsenmaista joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Artikla ei ole Kaikkosen mukaan samanlainen sotilaallinen turvatakuu kuin Naton 5. artikla, ja Nato on EU:n jäsenmaille yhteisen puolustuksen organisaatio. EU:sta ei sellaista Kaikkosen mukaan tule.

Kaikkosen mukaan Suomella on nyt selkeä näkemys, mitä EU tulee tällä vuosikymmenellä olemaan ja mitä ei. Hänen mukaansa tämä otetaan varmasti huomioon selonteon laadinnassa.

Hallitus valmistelee parhaillaan selontekoa Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta. Se annetaan eduskunnalle lähiaikoina. Selonteko kattaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen sekä arvion Suomen muuttuneesta tilanteesta. Mukana on muun muassa arvio huoltovarmuudesta sekä puolustuksen vahvistamisesta.

Hallituksella ei ole tarkoitus selonteossa antaa pohjaesitystä Nato-jäsenyydestä suuntaan tai toiseen. Eduskunnassa tuskin turvallisuuspolitiikasta äänestetään, vaan ratkaisu syntyy todennäköisesti presidentin, hallituksen ja eduskunnan yhteisen pohdinnan jälkeen. On päätös tulevasta turvallisuuspolitiikasta millainen tahansa, se on historiallinen.

On päätös tulevasta turvallisuuspolitiikasta millainen tahansa, se on historiallinen.