Kriisin keskellä nojaamme omaan ruuantuotantoon - Vieraskolumni - Maaseudun Tulevaisuus
Vieraskolumnit

Kriisin keskellä nojaamme omaan ruuantuotantoon

Arkeen kuuluvien asioiden arvon ymmärtää usein vasta, kun ne ovat uhattuina. Koronavirus ja sen torjumiseksi tehtävät välttämättömät rajoitustoimenpiteet koettelevat suomalaisia perusarvoja: terveyttä, turvallisuutta, työtä ja vapautta.

Kriisin keskellä oppii näkemään, mikä on tärkeää. Viime päivinä olen nähnyt varsin yllättävienkin tahojen kertovan, miten merkittäviä asioita omavaraisuus, kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus ovat. Poissa ovat olleet ne puheet, joissa kotimaiseen tuotantoon panostamista pidetään kalliina ja vanhanaikaisena.

Puhtaan ruuan ja veden saatavuus ovat poikkeusoloissa olennaisia asioita. Suomalainen ruokajärjestelmä toimii hyvin. Ruoka ei lopu kesken, vaikka osa kauppojen hyllyistä onkin ajoittain väliaikaisesti tyhjillään.

Huoltovarmuuteen on panostettu Suomessa vuosien ja vuosikymmenten saatossa paljon. Suomessa ruuan omavaraisuusaste on edelleen 80 prosenttia, kun esimerkiksi naapurimaamme Ruotsi tuottaa itse vain puolet maassa syödystä ruuasta. Tämä antaa meille huomattavasti paremmat lähtökohdat koronaviruksen kaltaisen poikkeustilan kohtaamiseen.

Koronaepidemia koettelee myös suomalaisia ruuantuottajia. Kriisi tulee ainakin aluksi lisäämään vaikeuksia jo ennestäänkin kuormittuneiden viljelijöiden harteille.

Tulevan satokauden onnistuminen on erittäin tärkeää, jotta kotimainen ruuantuotanto säilyy vahvana jatkossakin. Ensimmäinen huolenaiheemme ovat kevään kylvötyöt. Ne täytyy saada tehdyksi. Moni viljelijä pohtii jo kuumeisesti, mistä saa nyt työvoimaa kasvusesongiksi, kun Eurooppa on sulkeutunut.

Maatiloilla, puutarhoissa ja kalastusaluksilla akuutti huoli kausityövoiman saatavuudesta on suuri. Monien tilojen kevään työt ovat riippuvaisia ulkomaisista kausityöntekijöistä, joita on ollut Suomessa vuosittain yli 15 000. Vastaavaa työpanosta tarvitaan, jotta alkutuotanto jatkuisi häiriöittä.

Pidemmällä aikavälillä tilanteessa on nähtävissä myös mahdollisuuden siemen. Moni viljelijä on jopa kysynyt, tarvittiinko tällainen suuri, koko kansaa kohtaava koettelemus, jotta Suomessa päästään siihen, missä muissa maissa jo ollaan: oman elintarviketuotannon arvostukseen ja maanviljelijöiden kunnioittamiseen elinkeinojen perustana.

Monessa maassa tilanne on aivan toinen. Maataloudesta ja omasta tuotannosta ollaan kiitollisia. Esimerkiksi Ranskassa Pariisin maatalousnäyttely on kesän suosituimpia tapahtumia. Oma tuotanto on kansallinen ylpeydenaihe.

Isänmaallisia tekoja voi tehdä joka päivä ostamalla ja syömällä kotimaista ruokaa, olipa se lihaa, kalaa, kasviksia tai mitä tahansa. Hamstrata ei kuitenkaan tarvitse, sillä ruokaketju pelaa myös kriisin keskellä.

Toivon, että kriisin selättämisen jälkeen kotimaista ruuantuotantoa arvostetaan enemmän kuin ennen. Poikkeustila korostaa myös, kuinka tärkeää on oikeudenmukaisesti toimiva ruokajärjestelmä. Siksi myös toimia sen eteen jatketaan.

Uskon, että suoramyynti tiloilta ja erilaiset osuuskunnat ruuanmyynnissä lisääntyvät. Meidän päättäjien on omalta osaltamme kannettava vastuumme siitä, että alkutuotannon arvostus pysyy ja näkyy myös poliittisissa teoissa.

Kirjoittaja on valtiovarainministeri sekä keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja.

Isänmaallisia tekoja voi tehdä joka päivä ostamalla ja syömällä kotimaista ruokaa.

Lue lisää

Ilmastonmuutosta tai luontokatoa ei ole peruutettu

Retkelle lähimpään metsään!

Kriiseissä tarvitaan ruokavarmuutta

Ruoka on olennainen osa huoltovarmuutta