”Suomenhevosen kasvattajana on osana jotakin suurempaa”

Viivi Honkimaan (vas.) ja Johanna Mäkelän mielestä suomenhevosessa on sitä jotakin. Epeli Huisko (vas.) on Honkimaan lupaava kilparatsu ja Superkuu ystävysten siitostamma. Kuva: Sanne Katainen

Huisi Hemmo tavoittelee tänään Derby-voittoa Santtu Raitalan ohjastamana. Kuva: Elina Paavola

Moni saattaa mieltää suomenhevosten kasvattamisen ikämiesten puuhaksi, mutta hevoskasvattajissakin on monenlaisia ihmisiä. Kolmekymppisten Viivi Honkimaan, Venla Mutikaisen ja Johanna Mäkelän muodostama Team Jovive on päässyt kasvattajana pitkälle, lauantaina ehkä Derbyn voittajakehään asti.

Kouvolalaiset Honkimaa ja Mäkelä tutustuivat aikanaan Harjun Oppimiskeskuksessa opiskellessaan. Nykyisin Leppä­virralla asuva Mutikainen ja Honkimaa taas tapasivat työskennellessään samaan aikaan Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton (SHKL) toimistossa.

Kun kolmen hengen kasvattajakimpan perustamisesta oli päätetty, kolmikon yhteinen siitostamma Juuli Milleri löytyi ostettavaksi SHKL:n toiminnanjohtajan Mitja Nummenmaan kontaktien kautta.

Team Jovive iski kultasuoneen heti ensimmäisellä kasvatillaan. Toukokuussa 2016 syntynyt Huisi Hemmo on yksi ikäluokkansa kärkiravureista. Lauantaina se starttaa Jyväskylässä suomenhevosten Derbyn kakkossuosikkina.

Yksivuotiaana haukiputaalaisen kimppatalli Scuderia Orso Polaren omistukseen siirtyneellä Huisi Hemmolla on uraltaan jo kakkossijat Kriteriumista, Oulu Expressistä ja Pikkukunkusta. Uran arvokkain ykkössija on Powerparkin juhannusravien viisivuotislähdöstä. Kaikkiaan Huisi Hemmo on tienannut yli 82 000 euroa.

”Onhan Huisi Hemmo ihan uskomaton tapaus. Hyvään pyrittiin, mutta lopputulos on vielä parempi. Tosi hieno hevonen”, Mäkelä kehuu.

Kasvattajat muistuttavat hyvän kilpahevosen rakentuvan monista asioista ja monista vaiheista.

”Palasten pitää olla kohdallaan. Tamma tekee varsan ja hevosen pitää olla syntyjään hyvä, mutta Huisi Hemmo on saanut ympärilleen hyvän tiimin. Itsekin on varmaan tehty kasvattajina asioita oikein, mutta tuuriakin pitää olla matkassa”, Honkimaa painottaa.

Kasvatin hyvä menestys näkyy myös kasvattajien kukkarossa. Huisi Hemmo ansaitsi viime vuonna 52 610 euroa. Kasvattajapalkintoja Team Jovive sai Kriteriumin ylimääräisen kasvattajaosuuden kanssa yli 12 000 euroa.

Vähintään yhtä merkittävää on menestyshevosen merkitys sen nuorempien sisarusten kysynnälle.

”Juuli Millerin kanssa asetettiin tavoitteeksi, että tamma elättäisi itsensä varsojen myynnillä ja kasvattajarahoilla, ja siihen on päästykin. Yllättävän nopeasti vielä”, Honkimaa toteaa.

Hevosten kasvattaminen on pitkäjänteistä puuhaa, jossa työn onnistuminen näkyy monesti vasta vuosien päästä. Vaikka kasvattaminen on – toivottavasti – epädramaattista, Honkimaa ja Mäkelä korostavat sen olevan monella tavalla palkitsevaa.

”Varsat itsessään ovat mahtavia. Ja onhan kasvattien vaiheiden seuraaminen myöhemminkin tosi mielenkiintoista”, Mäkelä painottaa.

Kasvattaminen voi usein olla yksinäistä, ja sen takia kasvatuskimppa onkin monesti hyvä ratkaisu.

”Johannan ja Venlan kanssa viestitellään paljon Juulista, sen varsoista ja muistakin asioista. Kasvattamisessa on myös oma sosiaalinen ulottuvuutensa. Tuttavapiiri laajenee, kun varsojen ostajien kanssa tulee pidettyä yhteyttä. Joulukorttilista pitenee, kun varsa myydään”, Viivi Honkimaa kertoo.

Nimenomaan suomenhevonen on Honkimaan ja Mäkelän ”juttu”.

”On ne ravureita tai ratsuja, suomenhevosessa vaan on sitä jotakin”, Mäkelä kuvailee.

”Ajatukset sopii parhaiten yksiin niiden kanssa”, Honkimaa komppaa.

”Suomenhevosessa on sekin hyvä puoli, että ne itse vähän kertovat, mihin lajiin niillä on parhaat edellytykset. Vaikka yritämme kasvattaa ensisijaisesti ravureita, ei kuitenkaan olla tiukasti yhteen lajiin fiksaantuneita.”

Honkimaa painottaa myös suomenhevosen muita arvoja.

”Suomenhevonen on meidän ainoa oma rotumme. Kun suomenhevosia kasvattaa, siinä on myös kulttuuritekoa mukana. Suomenhevosen kasvattajana on osana jotain suurempaa.”