Eteläpohjalaiset tuottajat testaavat vanhaa konstia: Kannattaisiko kivijalkamyymälä?

Kirsi Huhtala maistaa marjamehua, jota tarjotaan pop up -lähiruokakaupassa. Ostoksille on tullut Kurikan maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen (vasemmalla). Kuva: Jyrki Johannes Tervo

Verkkokauppa jyrää nykyään useimmilla kaupan aloilla ja harventaa perinteisten kivijalkamyymälöiden määrää. Joukko eteläpohjalaisia maatiloja päätti tänä vuonna kokeilla, onnistuisiko kulku vastavirtaan. Määräaikaiset pop up -lähiruokakaupat ovat piipahtaneet syksyn aikana Seinäjoella, Ilmajoella ja Jalasjärvellä.

Kullakin paikkakunnalla kauppaa on pidetty kaksi viikkoa. Joulun alla myymälät heräävät vielä hetkeksi uudestaan henkiin.

”Tuottajia on mukana noin parikymmentä”, kertoo jalasjärveläinen naudan- ja lampaanlihantuottaja Kirsi Huhtala. Hän on ollut Jalasjärven Aito-kaupassa myyntivuorossa tällä viikolla.

”Jokainen tuottaja maksaa hintaa hyllypaikoista. Hinnoittelusta kukin päättää itse.”

Myymälähanketta rahoittaa leader-kehittämisvaroin Seinäjoen seudulla toimiva Liiveri. Hankerahoituksella on saatu katettua muun muassa myymäläkiinteistöjen vuokrat.

Sopivien tilojen löytäminen ei ole ollut ihan helppoa, sillä vapaan kiinteistön pitäisi olla hyvällä kauppapaikalla ja sopivan pieni. Lisäksi vuokratason tulee olla kohtuullinen.

”Tästä muutti juuri taksiasema pois”, Huhtala esittelee pientä Aito-myymälää Jalasjärven kirkon kupeessa.

Sijainti on Jalasjärvellä ollut hyvä, sillä kaupassa on käynyt vilkkaasti väkeä.

”Avajaispäivänä kävi toista sataa henkilöä. Voi olla, että myynnissä Jalasjärvi päihittää Seinäjoen.”

Aito-lähiruokakauppaa on markkinoitu pääosin Facebookin kautta, mutta avajaisista oli ilmoitus myös lehdessä. Sen perusteella kaupan löysi moni sellainen, joka ei Facebookissa ole.

Huhtala ei vielä osaa arvioida kovin syvällisesti kokeilun antamia oppeja. Ainakin tiloja pitäisi olla riittävästi mukana, jotta myyntivuorot saadaan jouhevasti jaettua. Pop up -myymälöistä vain Seinäjoella myyjinä oli ulkopuolista työvoimaa.

Hankerahalla myyntityövoimaa ei voida rahoittaa.

”Hankerahoituksella voidaan kattaa puolipäiväisen hanketyöntekijän palkka, taloushallintoa, vuokrat, somisteet ja markkinointia. Mutta hanketyöntekijä ei voi toimia myyjänä”, kertoo hankettä vetävä Mari Viljanmaa Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiö Intosta.

Myyntityön lisäksi tuottajat huolehtivat itse muun muassa logistiikasta ja kassajärjestelmistä.

Pop up -hankkeen kokonaisbudjetti on vajaat 50 000 euroa. Omarahoituksen osuus on 40 prosenttia ja leaderraha kattaa 60 prosenttia.

Leader-tuki muodostuu Euroopan unionin, valtion ja kuntien rahoituksesta.