Ruoka

Elintarvikkeissa huomattujen vakavien virheiden määrä on kymmenkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana – mistä on kyse?

Eniten takaisinvetoja aiheuttavat allergeenivirheet tai mikrobiologiset syyt, Ruokaviraston asiantuntijat kirjoittavat yliökirjoituksessaan.
Kari Salonen, Johannes Tervo, Jaana Kankaanpää
Viime vuosina eniten elintarvikkeiden takaisinvetoja ovat aiheuttaneet allergeenivirheet tai mikrobiologiset syyt.

Kuluttajien ja median kiinnostus elintarvikkeiden takaisinvetoja kohtaan on ymmärrettävää. Takaisinveto merkitsee aina poikkeustilannetta. Markkinoille on päätynyt elintarvike (tai elintarvikekontakti­materiaali), joka ei täytä sille elintarvikelainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Yleensä kyse on kuluttajien terveyteen kohdistuvasta riskistä.

Takaisinvedoista tiedottaminen osoittaa toimijoilta vastuullisuutta ja kertoo myös tehokkaasta elintarvikevalvonnasta.

Viime vuosina eniten takaisinvetoja ovat aiheuttaneet allergeenivirheet tai mikrobiologiset syyt.

Allergeenivirhe tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotteeseen on erehdyksessä tullut siihen tarkoittamatonta ainesosaa, tai pakkausmerkintöjä uudistettaessa on vahingossa jäänyt merkitsemättä ainesosa, joka saattaa aiheuttaa joillekin kuluttajille allergisen reaktion.

Mikrobiologisia syitä on lukuisia. Hyvin vähäisen terveysvaaran saa aikaan esimerkiksi maitohappokäymisen vuoksi tapahtuva käymisreaktio pakkauksessa. Salmonella- ja listeriabakteerien esiintymiset ovat riskimittarin toisessa päässä, koska ne aiheuttavat ruokamyrkytyksiä.

Elintarvikevalvonnassa on kymmenen viime vuoden kuluessa tapahtunut merkittävä muutos viranomaisen tekemästä tarkastuskohteen yksityiskohtaisesta tarkastamisesta toimijan omavalvontaan. Valvoja tarkastaa, että toimija osaa toimia lainsäädännön vaatimalla tavalla.

Vastuullisuuden lisääntyminen on todennäköisesti vaikuttanut myös siihen, että elintarvikealan toimijat yhä oma-aloitteisemmin ja avoimemmin viestittävät kuluttajille, jos heidän markkinoille saattamassaan elintarvikkeessa on sen turvallisuutta vaarantava virhe. Sosiaalisen median käyttö on myös ollut omiaan edesauttamaan nopeaa, avointa ja oma-aloitteista viestintää yritykseltä kuluttajille.

Osaksi näiden muutosten sekä myös elintarvikevalvojien lisääntyneen ammattitaidon vuoksi viranomaisten tietoon tulleiden takaisinvetojen määrä Suomessa on vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut. Viime vuonna tapauksia oli tasan 200. Tämä ei suoraan tarkoita kuluttajien riskin lisääntymistä, kun muistetaan edellä mainitut kasvun todennäköiset syyt.

Kuluttajat saavat median kautta usein väärän käsityksen takaisinvedon prosessista. Viranomainen ei ”vedä tuotteita markkinoilta”, vaan se on lainsäädännössä määritelty elintarvikealan toimijan velvollisuudeksi, samoin kuin kuluttajille tiedottaminen. Tämä on selkeästi kirjattu EU:n asetuksessa (nro 178/2002).

Viranomaisen tehtävä on asetuksen mukaisesti tarvittaessa tiedottaa kuluttajille takaisinvedosta. Tämä on Suomessa katsottu Ruoka­viraston tehtäväksi.

Kunnallisen elintarvike­valvonnan tehtävä on elin­tarvikelain mukaan toimijoiden ohjaaminen, neuvominen ja sen tarkistaminen, että vaaditut toimenpiteet on tehty. Konkreettisen tuotteiden poiston myynnistä tekee käytännössä kukin kauppa omalla henkilökunnallaan.

Takaisinvetoprosessin tulee alkaa käytännössä heti, kun valmistus-, jakelu- tai myynti­portaassa oleva toimija saa tietoonsa tuotevirheen.

Jos elintarvike on virheen takia joko terveydelle haitallinen tai muusta syystä ihmis­ravinnoksi soveltumaton, toimijan on aloitettava toimet tuotteen poistamiseksi markkinoilta sekä ilmoitettava asiasta oman kunnan elintarvike­valvontaan ja Ruokavirastoon.

Takaisinvedosta vastuullisen toimijan tulee myös ilmoittaa asiasta kuluttajille, jos virhe aiheuttaa riskin kuluttajien terveydelle. Tässä kohdin EU- asetus antaa mahdollisuuden arvioida, mitkä ovat riittäviä toimenpiteitä suhteessa ­terveysriskiin. Arvioitavaksi voi tulla esimerkiksi, onko tarpeen varoittaa kuluttajia tuotteista, joiden viimeinen käyttöpäivä on jo ohitettu eikä tuotetta tulisi enää käyttää.

Kuluttajatiedottamisen riittävästä laajuudesta ja erityisesti käytettävästä mediasta keskustellaan viranomaisen ja toimijoiden kesken yhä useammin.

Sosiaalisen median ja verkkomedian vahva peitto joidenkin kuluttajaryhmien kohdalla puoltaa niiden käyttöä takaisinvedosta tiedottamisessa. Toisaalta osa suomalaisista seuraa television ja radion lisäksi vain painettua mediaa ja jää näin some-viestinnän ja verkon uutissivustojen tavoittamattomiin.

Takaisinvetoa tekevän toimijan tehtävä onkin käyttää niitä välineitä ja tapoja takaisinvedosta tiedottamiseen, joilla kuluttajiin kohdistuva terveysvaara saadaan laskettua riittävän vähäiseksi. Suomessa tässä on onnistuttu Ruokaviraston näkemyksen mukaan hyvin.

Mika Varjonen

ylitarkastaja

Ville Kekkonen

osastonjohtaja

Ruokavirasto, elintarviketurvallisuusosasto

MT:n kaikki mielipidekirjoitukset

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sari Iivonen jatkaa Luomuinstituutin johtajana

Ensimmäiset joulukinkut ovat jo kaupoissa – äänestä, milloin sinä aloitat jouluruokien syönnin tänä vuonna

Kestävä kehitys ja kahvintuotanto lyövät kättä – suomalaisfirma kertoo kasvattavansa papuja entistä lehtevämpien latvusten alla Laosissa

Valio oikoo Oatlyn väitteitä ja tunnistaa huomiota hakevan tyylin – ”Me keskitymme omaan tekemiseemme”