Äiti voiteli leivätkin valmiiksi 19-vuotiaalle – nyt Natalia Salmela tekee kasviksista trendikkäitä

Miksi torit ovat Suomessa henkihieverissä, vaikka sesonkiajattelu kukoistaa? "Kiireisenä yrittäjänä olisi ihanaa käydä torilla. En ikinä ehdi torille, enkä kauppahalliin", sanoo Salmela, ja kysyy, miksei torikauppa voisi siirtyä kauppojen yhteyteen tai pop-upina kauppojen sisään. Kuva: Sanne Katainen

Miten suomalaiset saa innostumaan ruusukaalista? Satokausikalenteri aloitti loka–marraskuussa ruusukaalivallankumouksen.

Neljän viikon kampanjan aikana ruusukaalisisältöjä katsottiin puoli miljoonaa kertaa. S-ryhmän kaupoissa ruusukaalin menekki kasvoi vuodesta 2017 viime vuonna 60 prosenttia.

Pohjalla oli tieto siitä, että jokainen suomalainen syö vuodessa vain yhden pienen ruusukaalinkerän. Satokausikalenteri paketoi viestin kiinnostavaan muotoon konkreettisten käyttövinkkien kautta.

Satokausikalenterin tuoreella toimitusjohtajalla Natalia Salmelalla on vahva markkinointitausta.

"Tosi monia elintarvikkeita markkinoidaan Suomessa, mutta kasviksia ei ole juurikaan markkinoitu. Ne ovat olleet omassa rauhassaan hevi-osastolla. On ollut kiva soveltaa alan oppeja kasviksiin."

Satokausikalenteri aloitti vuonna 2013 paperikalenterin kustannusyhtiönä. Kalenteriin oli kerätty tietoa sesongin kasviksista.

Vuoden 2019 paperikalenteri myytiin loppuun ennen joulua. "Kalenteria on myyty yli 100 000 kappaletta", Salmela iloitsee.

Sesongit siis kiinnostavat tavallisia ruuanlaittajia. Heille on tuotu kokkien ajattelua: sesongin kasvikset maistuvat parhailta ja niillä on myös parhaat käyttöominaisuudet.

Satokausikalenterin myötä Suomessa on alettu viljellä uusia kasviksia, Salmela kertoo. Kotimainen myskikurpitsa oli viime vuonna halvempaa kuin tuontikurpitsa. Kotimaista inkivääriä kasvatettiin ensimmäisiä kertoja.

"Kun näkee oman duunin tuloksia kaupassa, se on tosi palkitsevaa."

Nykyään Satokausikalenteri on ruoka-alan luova toimisto. Se tekee sisältöjä ja mainoskampanjoita omiin kanaviinsa ja asiakkailleen, esimerkiksi kaupoille.

Satokausikalenteri tavoittaa kuukaudessa keskimäärin 620 000 suomalaista nettisivujensa, verkkokauppansa, bloginsa ja some-kanaviensa kautta.

"Meillä on käytössä kaikki kanavat paitsi Youtube. Oma ruokaohjelma kiinnostaisi", Salmela kertoo.

Satokausikalenterin yleisötutkimuksissa näkyy, että sesongin kasvikset kiinnostavat niin ruokatrendien aallonharjalla surffaavaa helsinkiläistä foodieta kuin oman puutarhansa antimia säilövää mummoa.

"Olemme koko Suomen laajuinen ilmiö, ei missään nimessä vain pk-seudun."

"Kaupallisuus ei ole millään tavalla ristiriidassa arvojemme kanssa. Kaupallisilla yhteistöillä voimme ajaa missiotamme isommin eteenpäin. Silloin saadaan mukaan tekijät, jotka pystyvät vaikuttamaan kaupan valikoimaan", Salmela sanoo.

Salmela aloitti Satokausikalenterin toimitusjohtajana viime kesänä. Hän hoitaa myynnin, markkinoinnin ja brändin rakentamisen. Kalenteria perustamassa ollut Samuli Karjula on ruuan asiantuntija.

Viides työntekijä aloitti vuoden alussa.

Satokausikalenteri on ollut sanansaattaja pellolta pöytään -ajattelulle. Suutari saa siis pysyä lestissään.

"Jos jonkun tehtävä on kasvattaa maailman parasta kasvista Suomessa, on kiva että saa keskittyä siihen. Voimme kuvata sen ja tehdä siitä kiinnostavaa sisältöä suomalaisille."

Tänä vuonna Satokausikalenteri esittelee kotimaisten kasvisten lajikkeita. Se myös haluaa tehdä kotimaiselle kalalle saman kuin kasviksille: nostaa esiin ja lisätä kulutusta.

"Samoin kuin kasviksia, myös kalaa suomalaiset syövät suosituksia vähemmän."

"Kotimainen kala on ollut vähän aliarvostettu. Suomessa kaloilla on sesonkeja, tammikuussa pyydetään madetta."

Kasviksista ajankohtaisia ovat nyt esimerkiksi mukulaselleri, punakaali, peruna ja veriappelsiini.

"Mukulaselleri on oikein herkkua. Laitan sen kokonaisena uuniin kuorineen kaikkineen tunniksi ja syön voin kanssa", Salmela kertoo.

Punakaalista syntyy kirpeä coleslaw-salaatti limen kanssa. Pinkki peruna on lapsiystävällinen ja trendikäs. Punajuuren rinnalle nousi syksyllä keltajuuri, oranssin porkkanan kaveriksi liila ja keltainen.

Myös veriappelsiinin lyhyt sesonki alkaa tammikuussa. Salmela käyttää sitä etenkin suolaisissa ruuissa.

Entä tomaatti ja kurkku? Satokausikalenterin ei ole tarkoitus lytätä sesongin ulkopuolisia kasviksia. "Sesongin kasviksia on varaa lisätä niiden päälle."

Salmela on paitsi toimitusjohtaja myös ruokakirjailija ja ammattibloggaaja.

Äiti ei päästänyt Salmelaa keittiöön, ennen kuin tämä muutti pois kotoa Tampereelle opiskelemaan tuotantotaloutta. Äiti voiteli leivätkin valmiiksi 19-vuotiaalle.

Salmelan parhaat lapsuusmuistot ovat Virosta, missä koko perhe tonki pellolla. Salmela on syntynyt Narvassa, Viron venäjänkielisellä puolella.

"Neuvostoaikaan kasvatettiin itse omat ruuat. Isovanhemmilla oli kolme datshaa puutarhoineen. Oli vuohia, kanoja ja kaneja."

Inkerinsuomalainen mummo paluumuutti Suomeen 1990-luvun lopussa. Kohta perässä muutti myös Salmelan perhe.

Salmela kävi koulut Hämeenlinnassa. Hänen ollessaan alakoulussa hänen vanhempansa erosivat. Äiti jäi kaksostyttöjen yksinhuoltajaksi.

Virossa perhe oli tullut hyvin toimeen. Aiemmin palvelualalla työskennellyt äiti jäi Suomessa pitkäaikaistyöttömäksi.

Leipäjonot tulivat tutuiksi Salmelalle. Hän myös toimi äitinsä tulkkina sosiaalipalveluissa.

"Olen nähnyt läheltä, miten vaikea Suomessa on työllistyä aikuisena maahanmuuttajana."

"Hyvä, että tuli nähtyä. Se kasvatti minua ihmisenä. Motivaatio työntekoon ammentaa sieltä. Hirvein kauhukuva, mitä keksin, on olla työtön. Siksi olen tehnyt mieluummin ekstraa kuin liian vähän."

Salmela on tehnyt 80-tuntisia työviikkoja vuodesta 2012 lähtien. Ensin toimistotyössä 40-tuntinen työviikko – kotiin päästessään hän avaa läppärin ja jatkaa oman bloginsa parissa.

"En osaa lopettaa, kun pelkään, että jos yhtään antaa periksi, on työttömänä lähiössä."

Tänä vuonna Salmela haluaa kuitenkin järkevöittää elämäänsä. "2018 on painettu seiskavaihteella koko ajan eteenpäin. Kukaan ei voi tehdä duunia ilman lepoa koko ajan."

Lapsuuden vähäosaisuus poiki ruokakirjan. Salmelan äiti osti edullista ruokaa: eineksiä ja puolivalmisteita.

Salmelan ja Alisa Wilskan vuonna 2016 julkaisema Halparuokakirja tekee niille kunniaa.

Ruokaa löytyy myös Salmelan blogista White Trash Disease, joka on yksi Suomen kaupallisesti menestyneimpiä. Viime vuonna sitä luki 400 000 eri käyttäjää kaksi miljoonaa kertaa.

Muotiblogiin alkoi pikkuhiljaa tulla ravintoloita ja reseptejä, kun Salmela muutti vuonna 2012 Helsinkiin. Reseptit ovatkin blogin suosituinta sisältöä.

"Olen ammentanut inspiraatiota ravintoloiden raaka-aineista ja makuyhdistelmistä."

Salmelan ruokafilosofiassa maku kulkee edellä. Ruuan pitää valmistua nopeasti ja raaka-ainelistan olla lyhyt. Kaikki purkit käytetään loppuun, ettei jääkaapin oveen jää puolikkaita.

"Kärsivällisyys ei riitä pitkään hautuviin pataruokiin, ne ovat miehen heiniä."

Lue lisää:

Suosittu bloggaaja: On järjetöntä, että ravintoloihin tuodaan broileria Thaimaasta