Suomalainen Maaseutu

Ennätysaikainen kevät on kohta arkea – 20 vuoden päästä kylvöt jo pitkällä tähän aikaan

Peltojen kasvisto monipuolistuu nopeasti ja palkokasvit ja syysviljat valtaavat lisä alaa. Maissikin kiinnostaa, mutta se saattaa sopia huonosti samalle pellolle viljojen kanssa.
Jarno Mela
Ilmastonmuutos muuttaa viljelyä ja siihen on syytä varautua. Maisema näyttää parinkymmenen vuoden päästä erilaiselta kuin nyt, toteaa tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Lukelta.

Ilmaston lämpeneminen näkyy Suomen pelloilla ja viljelyvyöhykkeet siirtyvät kohti pohjoista, vaikka sitä ei heti oivalleta. Vuoden 1996 jälkeen tilanne on muuttunut paljon ja todennäköisesti samaa on luvassa seuraavien 20 vuoden aikana, toteaa tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Lukelta.

Peltonen-Sainio julkaisi syksyllä yhdessä erikoistutkija Lauri Jauhiaisen kanssa tutkimuksen viljelykasvien yleisyydestä 25 vuoden aikana, viiden vuoden välein. Hehtaarien sijasta he katsoivat, miten monella lohkolla kyseistä kasvia viljeltiin.

Keskittymällä lohkojen määrään pinta-alan sijasta saadaan Peltonen-Sainion mukaan esille sitä, miten laajalti kasveja on otettu viljelyyn eri tiloilla. Myös pienet kokeilut uusilla tulokaskasveilla saadaan näkyviin.

Monen kasvin kuten syysvehnän ja rapsin sekä kuminan ja palkokasvien viljelyalue on laajentunut merkittävästi parissakymmenessä vuodessa.

Muutosvauhti on sidoksissa tehoisan lämpösumman kertymiseen. Ilmaston lämpeneminen näkyy 20 vuoden seurannassa ja alle tuhannen asteen jäädään yhä harvemmin.

Leudot talvet saattavat tuoda uusia riskejä syksyllä kylvettäville kasveille. Talvituhoja syntyy herkästi, kun lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin, samoin voimakkaat lämpötilan vaihtelut talvella voivat olla tuhoisia.

Ongelmia tulee, jos pitkän lämpimän kauden jälkeen tulee äkkiä kylmää, Peltonen-Sainio toteaa.

Tanskassa on raportoitu talvituhoja tänä talvena. Leudon talven takia kasvit eivät juuri karaistuneet ja ovat olleet herkkiä pakkastuhoille.

Toinen iso haaste liittyy syksyn sateisiin. Miten kylvöt onnistuvat kosteissa oloissa? Samoin tuholaistilanne voi muuttua merkittävästi, kun talven pakkaset eivät enää verota tuholaiskantoja kuten ennen.

Jukka Pasonen
Maissia kasvaa jo Lappia myöten. Muutos on ollut nopeaa viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana.

Tutkijan mukaan ilmaston lämpeneminen näkyy kahta kautta. Kesän lämpötilat nousevat ja kasvukausi pitenee molemmista päistä keväällä ja syksyllä.

Karkeasti voidaan arvioida, että keväällä kylvöaika aikaistuu noin viikolla aina vuosikymmenessä. Jos nyt pellolle mennään keskimäärin vapun tietämissä maan eteläosissa, vuoden 2040 jälkeen toukotöiden alku osuu huhtikuun puoliväliin.

Keski- ja Pohjois-Suomessa muutos lienee yhtä nopeaa.

Kasvukauden piteneminen ei kuitenkaan hyödytä viljelyä samassa suhteessa syksyllä. Ilmastonmuutoksesta laaditut ennusteet povaavat sateisia syksyjä, jolloin sato pitää saada talteen syyskuun puoliväliin mennessä kuten nytkin, Peltonen-Sainio arvelee.

Sokerijuurikkaan kaltaiset kasvit hyötyvät toki pitenevistä ja lämpenevistä syksyistä.

Jukka Pasonen
Syyskylvöiset viljelykasvit yleistyvät ja viljelyalue siirtyy kohti pohjoista.

Peltojen kasvilajisto on muuttunut Suomen EU-aikana, jota tutkimuksessa on seurattu. Syysvehnä on työntynyt pohjoiseen ja EU-ajan alussa harvinaista maissia kokeillaan jo Oulua myöten. Samoin rapsin viljelyraja siirtyy kohti pohjoista eikä syysrapsi ole enää tuiki harvinainen.

Rapsi tulee todennäköisesti korvaamaan rypsin tällä vuosikymmenellä rypsin nykyisillä viljelyalueilla ja rypsin viljely siirtyy uusille alueille. Tätä tapahtuu jo nyt ja muutos on ollut nopeampaa kuin oletettiin, Peltonen-Sainio toteaa.

Öljykasvit ovat herkkiä korkeille lämpötiloille ja sato alenee, jos helle kestää pitkään.

Samaan aikaan pääviljojen ohran ja kauran viljely on vähentynyt ja todennäköisesti ala supistuu edelleen.

Tilalle tuodaan uusia kasveja. Palkokasvien kuten herneen ja härkäpavun viljelyala kasvaa edelleen ja niitä viljellään entistä pohjoisempana. Syysvehnä korvaa hiljalleen kevätvehnää.

Muitakin vähän toistaiseksi viljeltäviä kasveja tulee viljelyn ja viljeltyjen kasvien valikoima monipuolistuu. Maisema näyttää huomattavasti erilaiselta kuin nyt, professori ennustaa.

Jukka Pasonen
Ohra ja kaura ovat menettäneet asemiaan vehnälle sekä uusille kasveille kuten rapsille, härkäpavulle ja kuminalle Suomen EU-aikana.

Keski-Euroopassa yleinen maissi saattaa tulla yleiseen viljelyyn ison satopotentiaalin takia, mutta Peltonen-Sainio näkee tässä riskejä. Eurooppalaiset tutkijat ovat varoitelleet, että maissi sopii huonosti samaan viljelykiertoon viljojen ja etenkin kauran ja vehnän kanssa.

Maissi ylläpitää ja levittää tehokkaasti punahometta, mikä voi olla hankalaa Suomen kaltaisissa kosteissa viljelyoloissa. Meillä viljat pysyvät viljelykierrossa, vaikka lajisto monipuolistuu.

Soijan yleistymiseen tutkija ei usko. Soijan ongelma liittyy kukintaan ja herkkyyteen lyhytaikaisillekin matalille lämpötiloille.

Lue lisää

Terminen kasvukausi on lopuillaan Lapissa, mutta jatkuu edelleen muualla maassa

Petteri Taalas: Ilmastonmuutos jatkuu ja siksi Suomen kannattaa pitää huolta omasta ruuantuotannosta – "Maailman ravinnontuotantokyky tulee häiriintymään"

Yhteinen terveys vaatii pahan parin ratkaisemista

Kevätrypsin viljely yhä suositumpaa – sateinen kevät houkutteli vaihtamaan viljelysuunnitelmia