"Palkankorotuksiin puuttumalla ei Suomessa pelasteta yhtään paperikonetta" - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Talous

"Palkankorotuksiin puuttumalla ei Suomessa pelasteta yhtään paperikonetta"

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalan mukaan käyviltä paperikoneilta on viime vuosien aikana vähennetty työntekijät puoleen – "Sopeutettu on."
Sanne Katainen
Saadut palkankorotukset on maksatettu työntekijöiden väen vähennyksin. Nyt se tie on käyty loppuun, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on Metsäteollisuuden kanssa yhtä mieltä siitä, että paperin kysyntä on laskenut dramaattisesti. Työpaikat ovat olleet kiinni, ei ole olympialaisia, ei (jalkapallon) EM-kisoja – ei niitä tekijöitä, mitkä lisäisiväti paljon paperin kulutusta. Laskeva trendi oli jo ennen koronaa, ja tämä on Vanhalan mukaan kysyntäongelma.

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén arvioi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (MT, 10.8.2020) koronan toisen iskun tulevan suomalaiselle teollisuudelle keskeisimmistä kilpailijamaista, Ruotsista ja Saksasta: "Tämä menee kustannuskilpailutaisteluksi", Hollmén ennusti syksystä vaikeaa.

Palkkakeskustelun osalta Paperiliiton Vanhala on Hollménin kanssa eri mieltä:

"Vuoden 2010 jälkeen meidän palkankorotukset ovat olleet 1,3–1,5 prosenttia, missä paikallinen liukuman on jo mukana. Ja kun palkka on noussut vaikka sata euroa, niin jokaisessa työpaikassa on vähennetty väkeä palkkakustannuksen verran. Vuosiin ei ole nostettu palkkapotin hintaa", Vanhala perustelee.

Kun työvoimaa on vuosien aikana jo vähennetty, on vaikeaa tehostaa enää väkeä vähentämällä.

Metsäteollisuus on myös hyvin pääomavaltaista teollisuutta. Paperiliittolaisen palkkakustannuksen osuus kokonaiskustannuksista on Vanhalan mukaan paperitehtaalla 5–7 prosenttia, sanotaan seitsemän prosenttia. Sellutehtaalla osuus kulurakenteesta on kolme prosenttia.

Hollmén näkisi konekohtaiset sopimukset yleiskorotuksia parempina.

Paperiliiton Vanhalan mukaan se on jo nyt mahdollista.

"Joka tehdaspaikkakunnalla sovitaan palkat paikallisesti, myös työosastokohtaisesti – ja näin tehdään jo!"

Paperityöntekijöillä on alin kausipalkkaluku, Vanhala sanoo. Palkkausjärjestelmät ovat kuitenkin tehdaskohtaiset.

Palkkakuluja peperilittolaiset ovat keventäneet, mutta se on tapahtunut väkeä vähentämällä. Paperiliiton jäseniä on työmarkkinoiden käytössä Vanhalan mukaan 14 000–15000 ja järjestäytymisaste on korkea, 97.

Metsäteollisuuden kustannuksiin pitäisi pystyä vaikuttamaan Vanhalan mielestä teollisuuspoliittisesti, kuten energiaveron palautuksin.

"Saksassa ne ovat erittäin merkittäviä summia. Liittona, emme niille (palautuksille) voi mitään, ellei valtio ole mukana."

Holllmén puolestaan viittasi Metsäteollisuuden jäsenyrityskyselyyn, jonka mukaan kevään palkankorotuksissa paikallinen erä jäi kovin vähäiseksi, korotukset painottuivat yleiskorotuksiksi tes-sopimukseen sovitun perälaudan vuoksi. Ellei yhteisymmärrykseen paikallisella tasolla päästä, erä jaetaan yleiskorotuksen tapaan.

Vanhala sanoo, ettei hän vielä tiedä, miten kevään työehtosopimuksen paikallisen erän jako eri tehtaissa meni. Perinteisesti hänen mukaansa sopimuksiin on päästy. Tänä keväänä sopimus painottui yleiskorotuksiin, kun useampi vuosi oli menty jopa nollakorotuksin.

Metsäteollisuuden ja Paperiliiton välinen työehtosopimus syntyi vasta valtakunnansovittelijan esityksestä. Osapuolille se merkitsi kompromisseja.

Vientinäkymiä viime torstaina esitelleen Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle arvioi varovasti, että syksyllä nähdään, pitääkö aloittaa neuvottelut Teknologiateollisuuden tes-sopimuksen avaamiseksi. Helle piti mahdollisuutta vielä ennenaikaisena, ja joka tapauksessa asia edellyttää neuvottelemista ay-liikkeen kanssa.

Petri Vanhalan mukaan Paperiliiton osalta tes-sopimuksen avaamisesta ei ole keskusteltu. Hän pitää "hyvin erikoisena" Minna Helteenkin avausta:

"Pitää muistaa, että sopimuskokonaisuuden synnyttäminen tässä maassa oli äärimmäisen vaikeaa."

"Tuntuisi erityisen erikoiselta ryhtyä tässä vaiheessa puuttumaan sovittuihin sopimuksiin. Ja onhan meilläkin tiettyjä tarpeita, mitä ei (sopimuksessa) saatu."

Vanhala ei kiistä niitä ongelmia, mitä paperiteollisuudessa on, mutta:

"Tes-korotuksilla, jotka on tehty tai jätettäisiin tekemättä, yhtään konetta pelastettaisi."

Kun ajat ovat kovat, painopaperien markkinat eivät kasva, vaan supistuvat trendinomaisesti vuodesta toiseen. Kapasiteettia eli koneita suljetaan kannattavuusjärjestyksessä.

Talouselämä-lehdessä metsäteoliisuutta tunteva nimetön asiantuntija arvioi Suomessa olevan jopa kolme paperitehdasta lakkautusuhan alla.

Lue lisää: Metsäteollisuuden toinen koronaisku tulee Ruotsista ja Saksasta: "Tämä menee kustannuskilpailutaisteluksi"

Lue lisää

Paperiliiton Vanhala haluaa osapuolet yhteen pöytään neuvottelemaan Suomen teollisuuden toiminnan turvaamisesta – myös EK:sta pitäisi löytyä tahtoa

Töihin kiinni kynsin hampain

Paperiliiton Vanhala UPM:n suunnitelmista: "Suomelle erittäin surullinen päivä"

Metsäteollisuuden Jyrki Hollménia hirvittää koronan mahdollinen toinen aalto – eritoten painopaperin osalta