Talous

Metsäteollisuuden toinen koronaisku tulee Ruotsista ja Saksasta: "Tämä menee kustannuskilpailutaisteluksi"

Suomessa metsäteollisuuden palkkaratkaisut solmittiin juuri ennen koronan puhkeamista. Näkymät markkinoilla ovat muuttuneet. Toinen aalto tulee keskeisistä kilpailijamaista.
Carolina Husu
Työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén harmittelee, etteivät paperiteollisuuden sopijaosapuolet pääse tälläkään tes-kaudella uudistamaan työehtosopimuksen rakenteita.

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén pelkää koronan toisen iskun tulevan suomalaiselle teollisuudelle keskeisimmistä kilpailijamaista.

Saksassa ja Ruotsissa kilpailijat siirsivät palkkaratkaisut koronan vuoksi tulevaan syksyyn. Suomessa palkkaratkaisut solmittiin juuri ennen koronan puhkeamista. Näkymät markkinoilla ovat muuttuneet.

Kilpailu on armotonta. "Tämä menee kustannuskilpailutaisteluksi. Tilanne on haastava suomalaisille tuotantoyksiköille."

Työehtosopimukset umpeutuivat työnantajaliiton kannalta koronan osalta huonoon aikaan.

"Kun kuukausien väännön jälkeen palkkaratkaisut saatiin kiinni helmikuussa, silloin kustannuksiltaan se oli tyydyttävällä tasolla. Koronakriisi iski päälle aiheuttaen vaikutuksia markkinoille. Keskeisimmät kilpailijakumppanit, ruotsalaiset ja saksalaiset, päättivät siirtää neuvottelut syksyyn pystyäkseen paremmin arvioimaan koronakriisin vaikutukset teollisuuteen. Koronan toinen isku suomalaiseen teollisuuteen tulee naapurimaista, joiden osalta ajoitus näyttää olleen parempi."

Tilanne huolestuttaa Hollménia. Suomen Pankin laskeman heinäkuisen ennusteen mukaan työn hinta laskee tuntuvasti Suomeen verrattuna kilpailijamaissa. Ennusteen toteutuessa yksikkötyökustannukset kasvavat Suomessa 6,5 prosenttia, Saksassa puolet siitä ja Ruotsissa noin viisi prosenttia.

Asetelma Suomelle on epäedullinen.

Metsäteollisuudella oli helmikuussa sopimukseen päättyneissä työehtosopimusneuvotteluissa tavoitteena saada palkkaratkaisu enemmän paikallisella tasolla sovittavaksi. Hollmén sitoisi palkanmuodostuksen konekohtaisesti, "sillä palkanmaksuvara perustuu kannattavuuteen".

Kustannuskilpailussa esimerkiksi paperikonetta verrataan toiseen paperikoneeseen työ- ja pääomakustannuksineen.

Kun ajat ovat kovat, painopaperien markkinat eivät kasva, vaan supistuvat trendinomaisesti vuodesta toiseen. Kapasiteettia eli koneita suljetaan kannattavuusjärjestyksessä.

Talouselämä-lehden (TE:n) haastattelemien, metsäteollisuutta tuntevien asiantuntijalähteiden mukaan Suomessa on ainakin kaksi paperitehdasta lopettamisuhan alla. Paperin kysynnän lasku iskee TE:n arvion mukaan UPM:n Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaisiin ja Stora Enson Kemin Veitsiluodon ja Kouvolan Anjalankosken paperitehtaisiin.

Hopealuoti ei ole paikallinen sopiminenkaan:

"Meitä (Metsäteollisuudessa) kiinnostaa eniten se, miten paikallinen sopiminen toimii käytännössä työpaikoilla. Palkkaratkaisujen paikallisuudessa me jäimme tavoitteestamme, koska nyt korotukset ovat yleiskorotuspainotteisia. Sopimuskausi näyttää, miten paikalliset ratkaisut edistyvät."

Metsäteollisuus kysyi jäsenkyselyllä kevään palkankorotusten toteutumisesta:

"Ne ovat olleet valitettavan yleiskorotuspainotteisia. Tuntuu, että paikallista sopimista hankaloitti vaikea sopimuskierros".

Hollmén viittaa pitkiksi venyneihin tes-neuvotteluihin – ja sopimusta edeltäviin lakkoihin ja työsulkuun.

Metsäteollisuuden hieman yli kaksivuotiset työehtosopimukset Paperiliiton ja Teollisuusliiton eri sopimusalojen kanssa syntyivät vasta valtakunnansovittelijan avustuksella. Tuloksena oli kompromisseja.

Paperiliiton kanssa 25 kuukauden mittainen työehtosopimus hyväksyttiin 10. helmikuuta ja Teollisuusliiton puutuotealojen kanssa helmikuun lopulla.

Varsinaisena pettymyksenä Hollmén kokee sen, että Paperiliiton kanssa jo ennen sovittelua sovittu ja aikataulutettu työehtosopimuksen rakenteellinen uudistustyö ei toteudu tälläkään työehtosopimuskaudella.

Tavallisesti liitot neuvottelevat myös tes-kauden aikana alakohtaisista ongelmista. Metsäteollisuuden ja sen neuvottelukumppanien osalta ei nyt kokoonnu yhtään työryhmää.

Lue lisää:

UPM kannattavin kolmesta suuresta metsäyhtiöstä – korona iski painopapereihin ja nyt koneita suljetaan tai muunnetaan valmistamaan pakkausmateriaaleja

Metsäteollisuus kiskoo Suomea ylös koronalamasta – Paperiliiton Petri Vanhalan mukaan Kemin biotuotetehtaan kaltaisia investointeja tarvitaan välttämättä

Lue lisää

Näin Kaipolan ja Oulun paperikoneiden sulkeminen vaikuttavat alueiden puukauppoihin

Nallen julmistelu ei jäänyt sanahelinäksi - sopimusjärjestelmän horjutus alkoi metsäteollisuudesta

Myös Stora Enso löysi työmarkkinapomon Metsäteollisuus ry:stä – Kimmo Kurki uuteen tehtävään joulukuun alussa

Metsäteollisuus ry:n Jyrki Hollmén siirtyy UPM:n työmarkkinapomoksi