Talous

Keskuskauppakamari: Tuottavuus ja talouskasvu ratkaisevat, elääkö julkinen talous yli varojen

Suomessa asiat ovat paremmin kuin koskaan, muistuttaa pääekonomisti Mauri Kotamäki talouskatsauksessa. Työllisyysasteen pysyvä nostaminen ratkaisee talouskasvun ja onnistuessaan julkisen talouden velkaantumisen.
Liisa Takala
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäki nostaa Suomen talouden keskeiseksi ongelmaksi talouskasvun puutteen. Talouden kasvaessa myös julkinen velka kuoleentuisi ajan myötä kuin itsestään.

"Asiat ovat paremmin kuin koskaan, miksi elämme yli varojemme?", otsikoi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki poleemisesti kamarin vuoden ensimmäisen talouskatsauksen.

Suomalaisten mahdollisuus kuluttaa on noussut 1970-luvun puolivälin vajaasta 50 miljardista eurosta vuodessa noin 121 miljardiin euroon. Kansantalous hengittää kulutuksen tahtiin.

"Ei kulutusta tulisikaan leikata, vaan ohjata ilmastomyönteisemmäksi", arvioi Kotamäki nykyistä kulutusyhteiskuntaa.

Varojen yli elämisellä keskuskauppakamari viittaa ennen muuta julkiseen talouteen. Kotitaloudet ovat varoissaan. Kotitalouksien säästämisaste nousi koronavuotena, jolloin palveluista ja matkustamisesta säästyi varoja niin pankkitileille kuin kestokulutushyödykkeiden ostamiseen.

Suomessa työaika on lyhentynyt, vapaa-aika lisääntynyt ja tuottavuus kasvanut samalla, kun tuloerot ovat pysyneet maltillisella tasolla. Vuodesta 1975 lähtien suomalaisten palkkataso on nousut 150 prosenttia, ja korotus on jakautunut suhteellisen tasaisesti. Palkkatason määrää pitkällä tähtäimellä tuottavuuden kehitys.

"Kulmakerroin on ollut jyrkkä, mutta tuottavuuden kasvu on hidastunut menneiden vuosikymmenten noin viidestä prosentista vuodessa nykyiseen prosenttiin."

Julkiset menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Kotamäki korostaa, että talous saadaan kuntoon vain työllistämällä, investoimalla ja julkisen sektorin menokuurilla.

”Työllisyysasteen pysyvä kohottaminen julkisia menoja lisäämättä sekä tuottavuuskasvun nopeuttaminen markkinaehtoisuutta lisäämällä on paras keino ongelman ratkaisemiseksi. Talouden kohentamiseen ei ole olemassa oikotietä”, Kotamäki sanoo.

Julkisen talouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noussut ennen finanssikriisiä vallinneesta alle 50 prosentin tasosta. Vuonna 2019 julkinen taso vastasi 53,2 prosentin osuutta. Arvio vuosien 2021–2023 tasoksi on 53,9 prosenttia.

Valtio on velkaantumalla paikannut talouden sukellusta ja pitänyt kysyntää yllä. Kotamäki arvioi, että julkisen velan taso jää korkealle myös koronakriisin jälkeen.

”Julkiseen talouteen luetaan sosiaaliturvarahastot ja erityisesti eläkerahastot. Ne ovat olleet voimakkaasti ylijäämäisiä vuosi toisensa perään, koska eläkkeitä on rahastoitu tulevaisuutta varten. Eläkerahastoista kuitenkin jokainen penni maksetaan eläkkeinä takaisin, eli ylijäämä ei tavallaan ole ylijäämää. Siksi olennainen luku on eläkejärjestelmästä puhdistettu ylijäämä”, Kotamäki sanoo.

Sosiaaliturvasta ja eläkerahastoista puhdistettuna Suomen julkinen talous on näyttänyt ylijäämää vain muutamina vuosina, näkyy katsauksen grafiikoista.

Julkinen talous pitäisi Kotamäen mukaan saada samaan kuntoon kuin Ruotsissa tai Tanskassa, niin olisimme paremmassa asemassa seuraavaan lamaan tultaessa.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kommentoi Kotamäen esitystä.

"Velkaantuminen koskee vain julkista taloutta, koko kansantalous on tasapainossa", Kangasharju viittasi vaihtotaseeseen.

Ongelmana on yritysten liiankin pieni velkaantuminen ja investoimisen pelko. Kangasharju tukisi yrityksiä investoinneissaan kohdistetulla yritysverotuksen alennuksella.

Keskuspankit ja valtiot velkaantuvat pitäessään talouksia pystyssä yli koronapandemian tuoman pudotuksen.

"Tiedämme, että keskuspankit pelastavat talouden ja pörssin. Jos raha sijoitettaisiin yritysten tuotannollisiin reaali-investointeihin, koneisiin ja laitteisiin, se lisäisi veropohjaa", Kangasharju totesi.

Veroporkkanaa yrityksille, entä tuleeko myös keppiä?

Kangasharju perustelee kepin käytön vaikeutta sillä, että yritykset ja pääomat investointeineen liikkuvat herkästi valtioiden rajojen yli sinne, missä investointi on edullisinta. Verokilpailu on kovaa.

Pelättyä konkurssiaaltoa ei ole tullut, osin määräaikaisen konkurssilainsäädännön muutoksen ansiosta. Tammikuun lopussa laki tältä osin muuttuu.

Keskuskauppakamari julkaisee neljännesvuosittain talouskatsauksen, jossa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla.

Jukka Pasonen
Lue lisää

Etlan tutkimus: Sosiaaliset ihmiset päätyvät todennäköisemmin töihin julkiselle puolelle, järjestelmälliset yksityiselle

Tehdaspäätös luo valoa tulevaan

Räjähdys on tulossa

Suomi tarvitsee lisää investointeja