Talous

Kaukolämpöön 300 miljoonan kustannukset energiaturpeen alasajon vuoksi – laskun maksavat kuntien asukkaat

Seinäjoki rakentaa uuden biolämpövoimalan, jossa käytetään puuta. Turpeen käyttö vähenee roimasti.
Juha Harju
Seinäjoen Energian turpeen käyttö vähenee oleellisesti jatkossa ja yhtiö on investoinut uuteen 50 megawatin tehoiseen lämpölaitokseen, jossa käytetään puuta. Seinäjoen Energia ostaa myös energiaa Seinäjoen Voimalta, jonka voimalaitokseen tuotiin turvekuorma perjantaina. Kuormia tulee vuorokaudessa 70.

Energiaturpeen käytön puolittaminen lisää kunnallisten kaukolämpöyrityksien kustannuksia 300 miljoonaa euroa, arvioidaan Taloustutkimuksen selvityksessä.

"Kaukolämpöyhtiöiden pitää nostaa sekä sähkön että kaukolämmön hintaa noin kolme prosenttia viiden vuoden ajaksi, jos kustannusten nousu katetaan täysimääräisesti hintoja nostamalla", tutkimusjohtaja Pasi Holm Taloustutkimuksesta toteaa.

"Loppujen lopuksi turpeen käytön vähentämisen kustannukset maksaa kuntalainen joko sähkönkäyttäjänä tai veronmaksajana", hän toteaa.

Jos kustannusten nousu katetaan kaukolämpöyritysten pääomista, yritysten vakavaraisuus heikkenee selvityksen mukaan 20–25 prosenttia. Kaukolämpöyhtiöiden velka nousee 15 prosenttia nykyisestä, jos investoinnit katetaan velalla.

Aikaisemmin jakokelpoisia voittovaroja joudutaan käyttämään investointien rahoittamiseen eli energiayhtiöiden omistajakuntien rahoitustilanne heikkenee.

"Turpeen käytön puolittamisen kustannukset vastaavat turvetta käyttävien kaukolämpöyhtiöiden kahden vuoden liikevoittoa", Holm laskee

Suunnittelu – ja konsulttiyhtiö Afryn työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän raportin mukaan pääosin kunnalliset kaukolämpöyhtiöt joutuvat tekemään 150–250 miljoonan investoinnit turpeen energiakäytön puolittuessa, koska puuenergiaa ei voida sellaisenaan käyttää turvekattiloissa.

Lisäksi olemassa oleviin kattiloihin täytyy lisätä rikkiä korroosion estämiseksi. Rikin syöttö polttokattilaan aiheuttaa Holmin mukaan 70–80 miljoonan euron käyttökustannuksen nousun.

Mitä enemmän turpeen energiakäyttö vähenee, sitä suuremmat ovat kaukolämpöyhtiöiden investointikustannukset, Holm huomauttaa.

Hallituksen tavoitteena on energiaturpeen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä, mutta nyt näyttää siltä, että energiaturpeen kulutus puolittuu vuoden 2022 aikana, selvityksessä ennakoidaan.

Energiaturpeen kokonaiskulutus laski neljänneksen vuodesta 2019 vuoteen 2020. Tänä vuonna kulutuksen arvioidaan vähenevän myös neljänneksen.

Turpeen kulutuksen vähenemisen syitä ovat päästöoikeuden hinnannousu ja turveveron korotus, mutta suurin syy on Holmin mielestä kuitenkin monien alan toimijoiden halukkuus tuotannon supistamiseen.

"Toimijoiden mielestä kannattaa mahdollisimman nopeasti jättää toimiala, jonka supistuu nopeasti. Syntyy itseään ruokkiva kehä ja hallittavuus katoaa", Holm pohtii.

Seinäjoen Energia varautuu turpeen käytön vähentymiseen ja kallistumiseen rakentamalla uuden 50 megawatin tehoisen biolämpölaitoksen Seinäjoen Kapernaumiin.

"Puun käyttö lisääntyy ja turpeen käyttö vähenee investoinnin jälkeen", Seinäjoen Energia Oy:n lämpöyksikön johtaja Mikko Mursula kertoo.

"Investoinnilla varmistetaan toiminnan kannattavuutta ja varaudutaan turpeen polton loppumiseen."

Seinäjoen Energia hankkii noin 80 prosenttia lämmöntarpeestaan Seinäjoen Voima Oy:n voimalaitokselta, jossa käytetään paljon turvetta.

"Seinäjoen Voiman voimalaitoksella on teknistä käyttöikää vielä jäljellä, mutta Seinäjoen Energia varautuu sen toiminnan loppumiseen ja selvittää parhaillaan vaihtoehtoja sen tuottaman lämmön korvaamiseksi", Mursula kertoo.

Lämpö korvattaisiin pienemmällä lämpökattilalla tai yhdistetyllä sähkö- ja lämpökattilalla. Polttoaineena käytettäisiin puuta sekä mahdollisesti kierrätyskelvottomia jätteitä.

Osittain lämpö voidaan korvata myös hukkalämpölähteistä lämpöpumppujen avulla.

"Turpeen käyttö on tämän päivän veroilla ja päästöoikeuksien hinnalla mennyt kannattamattomaksi", Mursula toteaa

"Päätöksiä asiassa ei ole tehty, mutta päästöoikeuksien hinnan ja turveveron nousu luovat painetta aikataululle."

"Toistaiseksi polttoainetta on ollut hyvin saatavilla. Puun saatavuus ja hinta on riski, jos puun kysyntä laajasti kasvaa maakunnassa ja Suomessa turpeen käytön vähentyessä", Mursula sanoo.

Seinäjoen Energia on joka tapauksessa päättänyt olla hiilineutraali kaukolämmön ja sähkön osalta vuonna 2030.

Mursula toivoo, että turpeen alasajoa, verotusta ja päästökauppaa tulisi hoitaa poliittisilla päätöksillä hallitusti, niin hyväkuntoiset laitokset voitaisiin käyttää käyttöiän loppuun saakka.

Lue lisää

Analyysi: Vero ja kalliit päästöoikeudet polkevat turpeen syvälle suohon – tositilanne on edessä parin vuoden kuluttua, kun turve loppuu lämpölaitosten varastoista

Suo, Jussi – ja oikeudenmukainen siirtymä

Iltalehti: PS:n vaalimainoksessa esitetyt tiedot polttoaineen veronkorotuksista ihmetyttävät – "perustuu Taloustutkimuksen arvioon"

"Energiaturpeen vero nollaan" – syöksyyn sysätty ala toivoo nopeaa apua: turve on iso työllistäjä monessa pitäjässä