Apteekkareita löytyy maaseudulle niukasti – Joosep Kalamägi kulki vastavirtaan: ”Työelämäni on aika paljon helpompaa ja mukavampaa maaseudulla”

Piippolan apteekin apteekkari Joosep Kalamägi palvelee Piippolan kotihoidon Teija Impolaa. Kuva: Timo Heikkala

Maaseudun apteekkien toimintaympäristö kaventuu. Pahimmillaan kehitys johtaa monien apteekkien lakkauttamiseen.

Apteekkareita rasittaa kolme hallituksen esittämää muutosta: reseptilääketaksan 36 miljoonan euron leikkaus, apteekkiveron kiristys ja itsehoitolääkkeiden tulo kauppoihin.

Lisäksi hakijoita maaseudun apteekkilupiin ei ole monta. Esimerkiksi Kokemäen Kauvatsan sivuapteekkiin ei ollut yhtään hakijaa.

Apteekkariliiton mukaan tällä hetkellä on tiedossa, että kymmenkunta apteekkaria harkitsee tai on päättänyt lopettaa sivuapteekin. Liitto arvelee niiden määrän lisääntyvän.

Sekä Fimea, että apteekkariliitto vahvistavat, että hakijoiden määrä on laskenut.

”Syksyllä ainakin yksi apteekki oli sellainen, johon tuli viime metreillä yksi hakija”, Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen sanoo.

Parhaillaan käynnissä on haku seitsemään apteekkiin. Niistä kuudessa ei ole yhtään hakijaa. Haku päättyy 11. joulukuuta, ja tavallisesti määräajan lähestyessä hakijoita ilmaantuu.

Apteekkari Joosep Kalamägi muutti Tampereelta Pulkkilan ja Piippolan apteekkien yrittäjäksi, ja on viihtynyt mainiosti. Hän oli luvan ainoa hakija. Kuva: Timo Heikkala

Apteekkari Joosep Kalamägi kulki vastavirtaan. Hän on toiminut Pulkkilan ja Piippolan apteekkien yrittäjänä nyt puolitoista vuotta.

Hän muutti Tampereelta ja on tyytyväinen.

”Kyllä minun työelämäni ja kaikki muukin on aika paljon helpompaa ja mukavampaa maaseudulla. Haluaisin myös antaa sellaista viestiä, että muutkin näkisivät maaseudussa pikkuisen enemmän mahdollisuuksia”, Kalamägi sanoo.

Taloudelliset hankaluudet kohdistuvat usein sivuapteekkeihin. Niiden apteekkareiden pääapteekki on yleensä toisella paikkakunnalla, ja sivupisteiden talous on usein pääpaikkaa ahtaammalla.

Hallituksen esitys lisää painetta nimenomaan sivuapteekeille. Käytännössä sivuapteekki ei enää toisi yrittäjälle mittakaavaetua.

Näin on myös Kalamäen sivuapteekin tilanne. Kuvaushetkellä hän oli Piippolan sivuapteekilla tekemässä työvuoroa.

”Omalla työllä on kuitenkin vielä mahdollista pitää sivuapteekki auki. Hallituksen esitys vetäisi sen tilanteen entistä ahtaammaksi”, Kalamägi sanoo.

Joosep Kalamägi arvioi, että omalla apteekilla on merkittävä vaikutus kylän elinvoimaan. Kuva: Timo Heikkala

Jos hallituksen esitys veronkorotuksesta ja leikkauksesta toteutuisi sellaisenaan, Suomesta voisi kadota toistasataa apteekkia, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi.

Fimean mukaan apteekkiveroon liittyvissä ehdotuksissa on paljon riskejä. Tappiollisten apteekkien määrä esimerkiksi lisääntyisi.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin puuttui hallituksen esityksen ongelmiin. Esitys on valiokunnan mukaan elinkeinovapauden ja omaisuudensuojan vastainen, koska liiketoiminta osassa apteekeista muodostuu kannattamattomaksi.

Hallituksen päätöksillä yrittäjän asemaa ei voi vahvasti säännellyllä toimialalla heikentää konkurssin partaalle asti, valiokunta arvioi.

Sosiaali- ja terveysministeriö reagoi valiokunnan havaitsemaan ongelmaan. Se ehdottaa, että apteekkiveron alarajaa nostettaisiin. Se parantaisi nimenomaan pienten apteekkien asemaa, ja osa lakkautusuhan alla olevista apteekeista säilyisi.

Apteekkiveroa kertyy yhteensä reilu 200 miljoonaa euroa.

36 miljoonan euron leikkaus kohdistuu reseptilääkkeiden myyntikatteisiin. Apteekkien liikevaihdosta 94 prosenttia muodostuu itsehoito- ja reseptilääkkeistä.

Suomessa on nyt 833 apteekkitoimipistettä. Niiden liikevaihto yhteensä on hieman vajaa kolme miljardia euroa.

Kalamägi miettii, että apteekkiasiassa ei kuulla niitä, joita se eniten koskee.

”Palveluidemme suurimmat käyttäjät ovat yli 75-vuotiaat ikäluokat. Eiväthän he ole keskustelemassa tästä aiheesta.”

Apteekin työntekijä on usein ensimmäinen, ja maaseudulla usein paikkakunnan ainoa henkilö, jolta terveysasioista voi kysyä.

”Meillä iso osa työstä on paikallisen väestön neuvomista. Olemme se vinkkipiste, mitä asioita varten on lähdettävä terveyspisteelle ja mitä asioita pystytään hoitamaan apteekista.”