Talous

Selvitys: Elintarvikkeiden kasvava tuonti kirittää kotimaista teollisuutta – näin paljon tuonti on kasvanut 10 vuodessa

Elintarviketeollisuusliitto selvitti elintarvikkeiden tuontia vuosina 2010–2020. Merkittävä osa tuonnista on ruokateollisuuden raaka-aineita. Ruokatuonti Suomeen ylitti viennin 3,5 miljardilla eurolla koronavuotena.
Elintarvikkeiden tuonti kasvoi vuosikymmenessä yli kolmanneksella. Kauppataseen alijäämä on suurimmillaan alkutuotannon tuotteissa, alkoholi- ja virvoitusjuomissa sekä rasvoissa. Leipomotuotteissa koronavuosi tuo ison hyppäyksen tuontiin.

Elintarvikkeiden tuonti lisää kuluttajien valintaa sekä panee kotimaisen elintarviketeollisuuden kilpailemaan kovemmin myös kotimaassa.

Elintarviketeollisuusliiton teettämä selvitys osoittaa, että elintarvikkeiden tuonti Suomeen ulkomailta kasvoi vuosina 2010–2020 runsaalla kolmanneksella, 34 prosenttia. Sektorin tuonnin kasvuvauhti oli hieman kansainvälisen kaupan kasvua nopeampaa. Samaan aikaan elintarvikkeiden vienti Suomesta kasvoi 28 prosenttia.

"Elintarvikkeiden kauppataseen alijäämä on kasvanut kauttaaltaan. Tuonti on kuitenkin elintärkeää kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, sillä merkittävä osa tuonnista on kotimaisen elintarviketeollisuuden raaka-ainetuontia edelleen jalostettavaksi."

"Suomalainen elintarviketeollisuus tarvitsee tuontia", tähdentää tutkimuksen tuloksia analysoinut Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuori Maaseudun Tulevaisuudelle.

Elintarvikkeiden tuonti oli viime vuonna 3,5 miljardia euroa suurempi kuin elintarvikkeiden vienti. Kauppataseen alijäämä on suurimmillaan alkutuotannon tuotteissa, alkoholi- ja virvoitusjuomissa sekä rasvoissa. Samana vuonna kauppatase oli ylijäämäinen maitotaloustuotteiden sekä sokerin ja hunajan osalta. Myös viljaa vietiin Suomesta tuontia enemmän.

Lihan tuonti on laskenut tasaisesti vuosikymmenessä. Tammivuori arvioi, että kuluttajat haluavat kuluttaa tuotteita, joiden alkuperä näkyy ja on tiedossa. EU:n pääainesosan alkuperämaan täytäntöönpanoasetus vastaa tähän tarpeeseen ja hyödyttää suomalaista elintarviketeollisuutta.

Koronavuoden osalta Food service -puolen rajoitukset ravintoloiden sulkemisineen vähensi horeca-puolen kulutusta: esimerkiksi lihan (sika, nauta ja broileri) tuonti väheni 18 prosenttia vuoden 2019 160 miljoonasta eurosta vuoden 2020 135,7 miljoonaan euroon.

Kotimainen elintarviketeollisuus kilpailee kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla kotimaassakin. Hintapaine näkyy ehkä selvimmin leipomotuotteissa: leipomotuotteiden tuonnin volyymi kasvoi vuosikymmenessä, mutta sen tuonnin arvo putosi viidenneksen.

Leipomotuotteista eniten tuodaan keksejä ja vohveleita, ruokaleipää sekä muita leipomovalmisteita kuten pitsoja.

"Leipomotuotteet ovat räikein esimerkki, miten kotimaisten tuottajien on kilpailussa pärjätäkseen pidettävä hintakilpailukyvystään huolta"; Tammivuori sanoo.

Toisaalta, ETL:n selvityksen valossa kauppataseen alijäämää voidaan kuroa kotimaisella kilpailulla umpeen etenkin leipomosektorilla.

Hyppäys leipomotuotteiden tuonnissa nähtiin vuosikymmenen alussa. Lidl käynnisti kauppaketjunsa Suomessa vuonna 2002. Vuonna 2011 kaupparyhmä teki konseptimuutoksen ja toi tuorepaistouunit kauppoihin. Croissanttien ja sämpylöiden ja patonkien puolivalmisteita ei kotimaisilla leipomoilla ollut vielä tarjota, tuonti Ruotsista ja Saksasta toi pullantuoksun Suomen kauppoihin.

S- ja K-kaupoilla on tänään omat paistopisteensä ja kotimaisilla leipomoilla on jo tarjota myös puolivalmisteita paistettaviksi kaupoissa ja kotona.

Vuonna 2010 elintarviketeollisuudessa oli myös mittavat lakot, jotka avasivat tietä niin tuonnille kuin pienemmille leipomoille.

ETL teetti selvityksen REINU Econ Oy:llä.

Elintarvikkeiden tuonti lyö viennin

  • Suomen elintarviketuonnista 82 prosenttia tulee Euroopan unionin sisämarkkinoilta ja Norjasta.
  • Elintarvikkeiden tuonti oli viime vuonna 3,5 miljardia euroa suurempi kuin elintarvikkeiden vienti.
  • Kauppataseen alijäämä on suurimmillaan alkutuotannon tuotteissa.
  • Ruokaleivän merkittävin tuontimaa on Ruotsi.
  • Maitotuotteita myös viedään Suomesta tuontia enemmän.
  • Alankomaiden lisäksi selvästi muita merkittävämpiä tuonnin lähdemaita ovat Saksa ja Ruotsi.
  • Elintarviketeollisuus työllistää suoraan Suomessa 38 000. Välillinen vaikutus työllisyyteen on 3–4-kertainen.

Lähde: Elintarviketeollisuusliitto

Lue lisää

Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste 72 prosenttia – siitä huolimatta Suomi on riippuvainen tuonnista

Sushit ja aasialainen ruokakulttuuri istuivat suomalaiseen ruokapöytään

ETL:n Pia Pohja vastaa Lihakeskusliitolle yhteistyösopimusten irtisanomisesta: Pienet liitot hyötyneet ETL:n palveluista maksamatta täyttä hintaa

ETL: Kauppojen omat Private label -tuotteet aiheuttavat kaupalle kaksoisroolin – takaa paremman aseman brändituotteiden rinnalla