Talous

Kuiva kesä on nostanut sähkön markkinahinnan pilviin – vaikuttaa maatalouden yrittäjätuloon

Vesivarastojen hupeneminen, päästöoikeuksien raju kallistuminen sekä Pohjolan markkinoiden yhdentyminen muuhun Eurooppaan vaikuttavat kaikki sähkön hintaa nostavasti.
Tero Pajukallio
Kantaverkkoyhtiö Fingrid investoi kuluvan vuosikymmenen aikana kaksi miljardia euroa sähköverkkoon ja uusien sähköasemien rakentamiseen. Kuva on Lieto–Forssa -voimajohtotyömaalta.

Sähkön markkinahinta Nord Pool -sähköpörssissä on kuluvana kesänä noussut rajusti. Heinäkuun viimeisellä viikolla Suomen aluehinnan keskiarvoksi noteerattiin noin 76 euroa megawattitunnilta. Vertailun vuoksi: vuoden 2020 samalla viikolla pörssin spot-hinnan keskiarvo oli noin 20 euroa megawattitunnilta.

Suomen keskimääräinen aluehinta kipusi heinäkuussa 71 prosenttia pandemiaa edeltävän vuoden 2019 heinäkuusta, ja oli lähes 46 euroa megawattitunnilta.

Kuluttajista ja maatilayrittäjistä valtaosalla on sähköyhtiön kanssa pidempiaikainen, 1–2 vuoden mittainen määräaikainen ja -hintainen sähkösopimus, jolloin pörssisähkön jatkuvat hinnanmuutokset vaikuttavat vasta sopimusta uusittaessa.

Maan suurimpiin sähköyhtiöihin kuuluvan Helenin energiakaupasta vastaava johtaja Harri Mattila kertoo myös syksyn termiinituotteiden markkinahintojen nousseen pohjoismaisessa sähköpörssissä, Nord Poolissa.

"Loka-joulukuun termiinin systeemihinta on nyt yli 50 euroa megawattitunnilta, kun alkuvuodesta kauppaa käytiin 35 euron kurssiin."

Helenillä on valtakunnallisesti 585 000 sähköasiakasta. Suurin osa Helenin asiakkaista ostaa sähkön kiinteähintaisilla, määräaikaisilla sopimuksilla.

Määräaikaisen sopimuksen hinta voi muuttua, kun sopimusta jatketaan.

Maatilat puivat viljaa parhaillaan koko Suomessa. Vilja kuivataan kuivureissa ennen siiloihin varastoimista, ja kuivurit käyvät tyypillisesti vuorokauden ympäri.

"Sähkö on aina merkittävä osa maatalouden kustannuksia niin kotieläin- kuin viljatiloillakin", tietää MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.

Kauanko sähköä suhteellisen paljon kuluttavaa viljakuivuria joutuu viljelijä käyttämään, riippuu siitä, miten kuivana vilja päästään puimaan.

"Pahimmillaan viljakuivuri käy parisen viikkoakin", Schulman kertoo.

Vilja-asiamiehen mukaan suurimmalla osalla tiloista on pidemmät sähkösopimukset kiintein hinnoin. Sähkön siirtokustannukset verkkoyhtiölle tulevat tämän päälle, samoin sähköstä maksettavat verot.

Isossa kuivurissa on useita sähkömoottoreita. Tilaliittymissä on tyypillisesti 3 x 63 tai jopa 80 ampeerin pääsulakkeet. Isoilla sulakkeilla on myös korkeat kiinteät maksunsa.

Kuivuriin puhallettava ilma lämmitetään öljypolttimilla. Energialaskua syntyy sekä öljystä että sähköstä.

"Mikäli tuotantopanosten hinnat nousevat, se vaikuttaa myös maatalouden yrittäjätuloon", PTT:n maatalousekonomisti Heini Lehtosalo toteaa.

Sähkö on yksi tekijä, mutta muissakin tuotannontekijöissä on nousupaineita. Öljyn hinta vaikuttaa välillisesti myös muihin tuotantopanoksiin, kuten lannoitteisiin.

Myös rehukustannuksissa on nousupaineita. Rehun vientikysyntä Euroopasta Kiinaan on kasvanut. Tästä hyötyvät eurooppalaiset kasvinviljelijät, kun taas kotieläintuottajan kustannus kasvaa.

Pellervon taloustutkimus penkoo näitä asioita, kun PTT valmistelee 28. syyskuuta julkistettavaa syksyn talousennustettaan.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen arvioi syitä markkinasähkön hinnannousuun kuluvana kesänä:

"Moni asia vaikuttaa nyt hintaa korottavaan suuntaan: vesialtaat ovat aika kuivat, polttoaineiden (kivihiili, maakaasu) ovat ylhäällä, (hiilidioksidin) päästöoikeudet ovat kallistuneet päälle 50 euroa tonnilta ja tuulivoimakin heiluttaa päivittäin", Ruusunen luettelee.

Pohjoismaissa sähkön hintaan vaikuttaa eritoten Norjan vesialtaiden täyttöaste. Energiamäärällä mitaten vesialtaissa oli vuotta aiemmin vettä viidenneksen enemmän.

Hiilen ja maakaasun hinnat vaikuttavat Suomenkin markkinoihin Ruususen mukaan siksi, että pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat yhä kiinteämmin siirtojohdoin yhteydessä Keski-Euroopan ja Ison-Britannian sähkömarkkinoihin. Päästöoikeuksien ennätyskorkea hinta, yli 50 euroa päästötonnilta, ohjaa tuotantoa vähäpäästöisempään tuotantoon ydinvoimalla, tuulivoimalla ja esimerkiksi vesivoimalla. Nyt se on kuluttajan kannalta lisäkustannus eritoten maakaasua ja kivihiiltä käyttävillä markkinoilla.

Kesälle ajoittuu myös tavallisesti voimaloiden huoltoja, jolloin tuotannosta osa on poissa. Ruotsissa Ringhalsin ydinvoimalan huoltoseisokki on venynyt aiotusta.

Kantaverkkoyhtiö seuraa verkkosivullaan reaaliaikaisesti Suomessa tuotettavan sähkön määrää, kulutusta sekä sähkön tuontia ja vientiä. Suomi on nyt tuontisähkön varassa: perjantaina puolilta päivin Suomen sähkönkulutus tehoina oli yhteensä 8 700 megawattia.

Nettotuonti maahan oli 2 800 megawattia. Sähköä tuotiin sekä Ruotsista että Venäjältä. Suomesta sähköä vietiin siirtojohdolla Viroon ja Baltiaan. Baltia on yhteydessä Keski-Euroopan sähköverkkoihin.

Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 -ydinvoimalan säännöllisen sähköntuotannon pitäisi alkaa maaliskuussa 2022. Voimala kytketään kantaverkkoon syksyllä.

"Ensi kesänä OL3 toivottavasti tuottaa sähköä. Näillä hinnoilla Suomen tuonnin määrästä putoaa 1 600 megawattia, voimalan tuotantotehon verran", Fingridin Ruusunen arvioi.

Timo Filpus
Puitu vilja kuivataan viljakuivurissa. Korjuuolosuhteista riippuu, pitkäänkö kuivuria joudutaan käyttämään jyvien kuivaamiseen.
Lue lisää

Turvetta uusiutuvaksi luonnonvaraksi vaativat osoittavat tänään mieltä eduskuntatalon portailla

Yksityistä vai yhteis­kunnallista infraa?

Sikasykli toistuu – ja hintaennätyksissä on aina seuraavan laskun siemen

Sähkön hinta Suomessa on hieman EU:n keskitasoa alempi – Espanjassa sähkön tukkuhinta kolminkertaistui vuodessa