Talous

Kauppa on valmis keskusteluun – tuottajien kannattavuusongelmat ovat yhteisellä pöydällä perjantaina

Perjantain kriisikokouksessa tuottajat, kauppa ja elintarviketeollisuus etsivät ulospääsyä kannattavuusongelmasta.
Jaana Kankaanpää
Kaupan edustajat ovat valmiita keskusteluun tuottajien kustannusahdingosta elintarvikeketjussa. Laadukkaat kotimaiset elintarvikkeet ovat myös kaupan asiakkaiden toivelistalla. Arkistokuva Turun Kupittaan K-Citymarketista.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on kutsunut perjantaiksi koolle maataloustuottajien, kaupan ja teollisuuden yhteisen palaverin maataloustuotannon kannattavuusongelmista. Kriisiytynein tilanne on sianlihantuottajilla, joilla rehukustannukset ovat kohonneet jyrkästi, kulutus pudonnut ja tuotantoa silti kasvatettu. Tuotannon kannattavuudelta on pudonnut pohja.

Kaikki suuret kaupparyhmät K- ja S-ryhmä sekä Lidl on kutsuttu koolle puhumaan tuottajien kannattavuuskriisistä, kauppatavoista ja miten kotimaisen ruuan ja elintarvikkeiden tuotanto pysyy mahdollisena myös jatkossa.

Kriisikokoukseen kaupparyhmän puolesta valmistautuu Keskon ylintä johtoa.

Keskon tavarakaupan johtaja Harri Hovi kertoo odotuksista:

"Yleisellä tasolla me K-ryhmässä tiedostamme vallitsevan tilanteen ja kustannuspaineet maatalouden puolella. Kokouksesta odotamme tuloksia ja käymme koko ajantavarantoimittajiemme kanssa keskustelua siitä, mitä tilanne on (tuotanto-)kustannustenkin suhteen."

Keskon Hovi muistuttaa, että K-ryhmä ei osta suoraan tuottajilta, vaan kaupparyhmä on sopimussuhteessa tavaran toimittajiin, teollisuuteen. Itsenäiset K-kauppiaat tekevät suorakauppaa myös tuottajien kanssa.

Myös S-ryhmä neuvottelee hinnoista valikoimajaksoittain valtaosin teollisuuden yritysten kanssa. Tulevasta hintatasosta kauppa ei voi hiiskua, koska hintasignalointi on vastoin kilpailulakia.

Avoin keskustelulle on niin ikään Lidlin kaupallinen johtaja Mikko Forsström:

"Olemme iloisia ministerin kutsusta ja menemme avoimin mielin kuulemaan tilannekuvaa. Voimme tietysti keskustelussa omalta osaltamme avata kaupan toimintatapoja ja omia toimintatapojamme."

"Meidän näkemyksemme mukaan hintoihin vaikuttavat raaka-aineiden hinnat, teollisuuden ja kaupan väliset neuvottelut sekä erityisesti markkina- ja kilpailutilanne. Hintatasoon vaikuttavat myös muutokset kysynnässä ja tarjonnassa viitemarkkinoilla."

Lidl käy vuosineuvotteluja tuottajien kanssa:

"Teemme tiivistä yhteistyötä tuottajiemme kanssa ja vuosineuvotteluissa sovimme tulevan vuoden tuotteista. Puitesopimukset määrittävät perusasiat, ja ne määräytyvät aina vallitsevan tilanteen mukaan. Toimintatavassa korostuu aktiivinen vuoropuhelu sekä hyvät ja pitkäaikaiset toimittajasuhteet", Forström kertoo.

Hovi sanoo K-ryhmän haluavan käydä avointa keskustelua siitä, miten suomalainen ruoka voi ja miten kauppa voisi tuoda siihen yhdessä lisäarvoa. Siten, että kuluttaja olisi valmis maksamaan siitä enemmän.

S-ryhmä kilpailutti viime talvena hankintansa varastokauden perunoille ja juureksille. Nyt sato on valmistunut. Miten nämä sopimukset ovat toimineet ja onko sopimuksia mahdollisesti avattu ja hinnoista sovittu uudelleen – tai onko siihen syytä?

”Käymme jatkuvaa keskustelua toimittajien kanssa ja nyt kun satomäärät on saatu vahvistettua, meillä on myös faktaa mahdollisten keskusteluiden pohjaksi. Lupauksemme mukaisesti olemme valmiit keskustelemaan ja tarvittaessa katsomaan tilanteet uudelleen. Ymmärtänet hyvin, että kyse on kuitenkin liikesalaisuuksista, joten emme voi avata tätä tarkemmin”, vastaa SOK Marketkaupan ketjuohjauksesta vastaava Sampo Päällysaho.

Päällysaho korostaa, että suomalaisten omistamalle osuuskaupparyhmälle valikoimien korkea kotimaisuusaste on tärkeä asia:

"Tuoreessa lihassa, kuten sianlihassa ja broilerissa kotimaisuusasteemme on yli 95 prosenttia. Asiakkaamme haluavat kotimaista ruokaa, ja me haluamme sitä myydä. Laadun ohella kuluttajat arvostavat kuitenkin myös edullista hintaa – usein hintataso vaikuttaa siihen, mikä tuote koriin lopulta päätyy.”

"Kotimaisena kauppana ja suurena toimijana paras apumme kotimaisen ruokaketjun haasteisiin on se, että pidämme suomalaista alkuperää olevien tuotteiden kysynnän korkealla – nykyisin 80 prosenttia myymästämme ruoasta on kotimaista ja haluamme pitää osuuden korkeana vastakin", Päällysaho kertoo asiakkaiden toivovan laadukasta kotimaista ruokaa.

Kotimaisuus on arvo ja iso kysymys myös K-ryhmälle:

"Myymme vuodessa 4,5 miljardilla eurolla suomalaista ruokaa, 80 prosenttia kauppojemme ruokatuotteista on suomalaisia."

Hintakin ratkaisee. K-ryhmän kaupat ovat jatkuvassa kilpailutilanteessa markkinoilla. Asiakkaista toiset arvostavat hintaa, toiset kotimaisuutta:

"Pyrimme K-ryhmässä palvelemaan näitä kaikkia asiakkaita. Mitä enemmän elintarvikeketjussa pystymme tuomaan lisäarvoa asiakkaille ja esille suomalaisuuden merkitystä, uskomme asiakkaan olevan silloin myös valmis maksamaan. Onnistunut tuotekehitys ja brändäys ovat tärkeässä roolissa."

Lidl kertoo koko valikoimansa osalta, että yli puolet myytävistä tuotteista on ostettu kotimaisilta tavarantoimittajilta:

"Tuorelihan kotimaisuusaste oli meillä tilikaudella 2020 yli 90 prosenttia, kun laskuissa ovat mukana kaikki lihalajit. Tuorebroileri on 100-prosenttisesti kotimaista, samoin tuoreet kananmunat. Sianlihan kotimaisuusaste on 86 prosenttia."

Sopimuksia tavarantoimittajien kanssa K-ryhmän Hovi ei halua kommentoida. Lihakonserni HKScanin Suomenjohtaja Jari Leija kertoi MT:n haastattelussa (MT 29.9.2021) yhtiön neuvottelevan parhaillaan kaupan kanssa ensi vuoden ensimmäisen jakson hinnoista. Leija ennusti raaka-aineen hintojen nousevan merkittävästi.

Hovi kertoo K-ryhmän neuvottelevan tiiviisti kaikkien toimijoiden kanssa.

Esimerkiksi kallistunut sahatavaran hinta meni ketjussa nopeasti myös kuluttajan maksettavaksi vuoden aikana. Miksi vastaavaa hintajoustoa ei ole myös elintarvikkeilla?

"Hinnan määräytymiseen vaikuttaa moni tekijä. Kauppa on kilpailutilanteessa. Kun kotimaisuuden rooli on meille niin suuri, kauppaa 4,5 miljardilla eurolla, totta kai se on yhteinen mahdollisuus saada suomalaiset ostamaan yhä enemmän kotimaisia tuotteita."

Sahatavaran hinnan määräytymiseen ei Hovia osaa ottaa kantaa: "Tunnen ruokapuolen."

Mitä isot kaupparyhmät sitten odottavat perjantain tapaamiselta?

"Näemme dialogin erittäin hyvänä."

Keskon tavarakaupan johtaja Hovi nostaa esille jo tapahtuvan yhteistyön ruokaketjussa. Elintarvikeketju toimii kokonaisuutena Sanna Marinin (sd.) hallituskauden ajaksi nimitetyssä Yhteinen ruokapöytä -foorumissa sekä Ruokatieto-yhdistyksessä, joka kampanjoi suomalaisen ruuan puolesta Hyvää Suomesta -alkuperämerkin alla.

SOK:n Päällysaho näkee yhteisen tilannekuvan muodostamisen tärkeäksi haastavassa tilanteessa:

"Kotimaisena kauppana ja suurena toimijana paras apumme kotimaisen ruokaketjun haasteisiin on se, että pidämme suomalaista alkuperää olevien tuotteiden kysynnän korkealla – nykyisin 80 prosenttia myymästämme ruoasta on kotimaista ja haluamme pitää osuuden korkeana vastakin."

Päällysaho kertoo asiakkaiden toivovan laadukasta kotimaista ruokaa.

Lue lisää

Tuottajan saatava hiilikaupasta euroja

Kauppalehti: Tescon tuotteet poistuvat S-ryhmän osuuskauppojen hyllyiltä – brexit toi tullit ja Tesco sai tarpeekseen byrokratiasta

Kauppaketjut: Hankintasopimukset ja valikoimittain tehdyt kilpailutukset tuovat vakautta ja tehokkuutta koko ruokajärjestelmälle – rytmiä voidaan tarvittaessa säätää

Kauppa käytti mahdollisuuden iskeä ruokaverojen alentamiseksi