Talous

Aktian Schauman: "Ei varmasti tule pysyviä tulleja – USA pelaa likaista peliä"

Talous 09.03.2018

Viimeksi USA asetti terästullit George W. Bushin kaudella 2002. Peruutus tuli nopeasti, kun markkinat moukaroivat USA:n pörssiä ja dollaria sekä kauppajärjestö WTO asetti kahden miljardin dollarin uhkasakon.


Pekka Fali
Outokummun terästehdas Torniossa on yksi Euroopan suurimmista ruostumattoman teräksen valmistajista.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräämille teräksen ja alumiinin tuontitulleille ei ennusteta pitkää elinaikaa.

Aktia Pankin pääekonomisti Heidi Schauman on varma, ettei Yhdysvaltain teräs- ja alumiinitulleista tule pitkäkestoisia.

Schauman arvelee presidentti Trumpin ja USA:n pelaavan likaista ja lyhytjänteistä peliä, joka on osa isompia kauppaneuvotteluja Kanadan, USA:n ja Meksikon kesken.

Trump hallintoineen jätti suurimmat terästuontimaat Kanadan ja Meksikon kokonaan teräs- ja alumiinitullien ulkopuolelle.

"Strategisesti hän jätti avoimeksi, mitkä maat ovat tullien ulkopuolella ja mitkä joutuvat maksamaan. Itse näen tämän isona pelinä: Ei varmasti ole ajatuksena, että tästä tulisi pysyvä tulli tai tariffi", Schauman epäilee USA:n neuvottelukikkailua vapaakaupalla MT:n haastattelussa.

Pahinta olisi, jos vapaakauppaa rajoittavat tullit eskaloituisivat täydeksi kauppasodaksi.

"Mikä on pitkällä aikavälillä se paras strategia. Laittaaako vastatariffit ja tullit, vai jättää ne tekemättä."

EU on jo ehtinyt osaltaan uhota vastatoimilla, joilla vaikeutettaisiin yhdysvaltalaisten tuotteiden tuontia Eurooppaan. USA on maailman suurin elintarvikkeiden viejä. Viskin ja karpalomehunkin tullien korottamisella on jo ensi vaiheessa vihjattu.

Vastasanktioilla tilanne helposti laajentuu, ja maailmankauppa kärsii. Tämä nähtiin myös Venäjän Krimin niemimaan valtaamisesta asetetuissa pakotteissa ja Venäjän vastapakotteissa. Suomen elintarvikkeiden vientikauppa on kärsinyt Venäjän vastapakotteista.

Viimeksi USA nostatti terästuotteille 8–30 prosentin tullimuurin republikaanipresidentti George W. Bushin kaudella maaliskuussa vuonna 2002. Silloinkin USA esitti tullien perusteluksi kiihyneen terätuonnin ja omien terästehtaiden ahdingon. Kanada ja Mexico jätettiin tuolloinkin tullien ulkopuolelle. Kehittyvistä maista Argentiina, Thaimaa ja Turkki jäivät tullien ulkopuolelle.

Alunperin presidentti Bush suunnitteli tullien pysyvän vuoteen 2005 saakka. Eivät pysyneetkään.

Amerikkalainen verkkolehti Zero Hedge raportoi artikkelissaan siitä, mitä tapahtui Bush nuoremman tullimuurille, joka purettiin ennen aikojaan.

USA peruutti tullinsa joulukuun 4. 2003, kun sekä pörssi oli aikansa moukaroinut amerikkalaisyhtiöiden arvostuksia, dollari oli menettänytr arvoaan ja valtion bondien tuotot olivat puolittaneet.

Ratkaisevaa oli myös maailmankauppajärjestö WTO:n tuomio USA:lle: jos maa ei nopeasti peruuttaisi terästullejaan, WTO olisi asettanut USA:lle siihen asti suurimmat rangaistusmaksut, kaksi miljardia dollaria.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) toivoo STT:n mukaan EU:lta yhtenäisyyttä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asettamien teräs- ja alumiinitullien suhteen. Virolainen kertoo pitävänsä asian suhteen tiivistä yhteyttä EU:n kauppakomissaariin Cecilia Malmströmiin.

"Katsomme, että EU-maista tuotava teräs ja alumiini ei uhkaa Yhdysvaltain kansallista turvallisuutta. Toimilla ei myöskään ratkaista ylikapasiteettiongelmaa, jota koskevaa työtä tulee Yhdysvaltain toimista huolimatta jatkaa kansainvälisillä foorumeilla", Virolainen sanoo tiedotteessa.

Virolaisen mukaan Suomi on huolissaan Trumpin päätöksen vaikutuksista yritysten työpaikkoihin ja kilpailukykyyn.

Ulkoministeriön mukaan vuonna 2017 Yhdysvaltain osuus Suomen teräsviennistä oli 2,4 prosenttia ja alumiinitavaroista 0,5 prosenttia.

Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueesta, Naftasta, kumppaneilla on ollut tarkoitus avata neuvottelut uudestaan.

Kanada ja Meksiko eivät vaikuta halukkailta sitomaan yhteen neuvotteluja Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta Naftasta ja vapautustaan Yhdysvaltain teräs- ja alumiinituontitulleista.

Molemmat maat torjuivat ministeritasolla Yhdysvaltain heittämän täkyn Nafta-sopimuksen muokkaamisesta Yhdysvaltain vaatimusten mukaiseksi tuontitullivapautuksia vastaan.

Meksikon talousministeri Ildefonso Guajardo kommentoi uutistoimisto Reutersille, että neuvottelut Naftasta etenevät edelleen itsenäisesti Yhdysvaltain terästullipolitiikasta huolimatta. STT:n uutisessa Guajardon mukaan Nafta-neuvotteluihin ei pidä kohdistaa ulkopuolista painostusta.

Kanada aikoo jatkaa Yhdysvaltain asettamien teräksen ja alumiinin tuontitullien vastustamista, vaikka Kanadalle on Meksikon ohella myönnetty poikkeusasema tullien ulkopuolella, kertoi maan ulkoministeri Chrystia Freeland.

Myös Freeland torppasi ajatuksen siitä, että tuontitullivapautusta voitaisiin käyttää vipuvartena neuvoteltaessa Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta Naftasta. Freelandin mukaan Nafta ja tuontitullit ovat kaksi erillistä kysymystä. Hän kuitenkin sanoi, että sopu Naftasta on jo osapuolten ulottuvilla.

Kanada on Yhdysvaltain suurin alumiinin ja teräksen tuoja. Kanada myös ostaa noin puolet Yhdysvalloista viedystä teräksestä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi torstaina teräkselle 25 prosentin ja alumiinille 10 prosentin tullimaksut. Trump sanoi, että Kanada ja Meksiko saavat vapautuksen tulleista ainakin siksi aikaa, kun neuvottelut Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta ovat kesken. Jos Naftasta saadaan neuvoteltua uusi, Yhdysvaltoja miellyttävä sopimus, Kanada ja Meksiko välttyvät tulleilta, Trump sanoi.

Kiina kuvaili Yhdysvaltain asettamia tuontitulleja tuoreeltaan vakavaksi hyökkäykseksi globaalia kauppajärjestelmää vastaan.

Kiina on aiemmin sanonut, että se antaa "tarkoituksenmukaisen ja välttämättömän" vastauksen Yhdysvalloille, jos maa ottaa käyttöön uhkaamansa tullimaksut. Toisaalta Kiina on myös todennut aikaisemmin, että kauppasota ei ole oikea lääke, vaan se vain satuttaa kaikkia osapuolia.

Teräsjätti Brasilia ärähti myös Yhdysvalloille tullipäätöksen tultua julki. Maa sanoo ryhtyvänsä toimiin suojellakseen maansa terästeollisuutta.

"Brasilia ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin kahdenvälisellä ja kansainvälisellä tasolla suojatakseen etujaan ja oikeuksiaan", Brasilian ulkoministeri Aloysio Nunes ja teollisuus- ja ulkomaankauppaministeri Marcos Jorge totesivat STT:n referoimassa yhteislausunnossa.

Brasilia tuo Kanadan jälkeen toiseksi eniten terästä Yhdysvaltoihin.

Lue myös: Presidentti Niinistö STT:lle: USA:n tulleista ei välittömiä uhkia Suomelle

Aiheeseen liittyvät artikkelit