Viljelijätukien suurimmat saajat Vihdistä, Kurikasta ja Kauhavalta

Niko Ahlqvist kylvi ruista vuonna 2016. Kuva: Kimmo Haimi

Suurin viljelijätukien saaja oli viime vuonna vihtiläinen viljanviljelijä Niko Olavi Ahlqvist. Hän sai runsaan yhden miljoonan euron tuet.

Lypsykarjataloutta harjoittavan kurikkalaisen Tikan Maatilan tuet olivat runsaat 907 000 euroa, ja lihanautojen kasvatusta harjoittavan kauhavalaisen HH Jalaston 875 000 euroa.

Lihanautojen kasvatusta harjoittavat tilat ovat muutenkin hyvin edustettuina suurimpien viljelijätukien saajien listalla. Peräti puolet 20:stä eniten tukea saaneista on lihakarjatiloja.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sai viime vuonna viljelijätukea 116 000 euroa. Elinkeinoelämän johtajista Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin maatilan tuet olivat 400 000 euroa. Herlin on Suomen rikkain henkilö.

Sen sijaan takavuosina paljon tukia saanut Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ei saanut lainkaan viljelijätukea. Hän on siirtänyt kartanonsa perillisilleen.

Eniten maatalouden ja maaseudun tukea saivat kuitenkin Luonnonvarakeskus Luke ja Suomen Metsäkeskus, kumpikin noin 2 miljoonaa.

Maatalouden ja maaseudun tuet koostuvat viljelijä-, rakenne-, markkina- sekä hanke- ja yritystuista. Esimerkiksi valtaosa Luken tuista oli hanke- ja yritystukea.

Myös närpiöläiset vihannesviljelijät olivat korkealla tukien saajien listalla. Andelslaget Närpes Grönsaker sai tukea 1,9 miljoonaa euroa, mikä koostui kokonaan markkinatuesta. Sven Siggin 1,8 miljoonan euron tuista suurin siivu oli rakennetukea.

Eniten maatalouden ja maaseudun tukia saaneita yrityksiä löytyi myös matkailualalta. Inarilaiset Wilderness Safaris Saariselkä ja Erähotelli Nellim saivat kumpikin noin miljoona euroa.