Talous

"Kauppa maksaa tuottajalle bulkin hintaa premium-tuotteista" – MTK-Etelä-Pohjanmaan Yrjö Ojaniemi pettyi halpuuttajakauppaan

"S-ryhmään olen todella pettynyt", Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi sanoo.
Johannes Tervo
Yrjö Ojaniemi viljelee kotitilaansa Lapuan Tiistenjoella. Tänä keväänä kylvöt valmistuivat jo ennen vappua.

Yrjö Ojaniemi on ollut MTK-lainen koko työuransa. Hän aloitti MTK:ssa vuonna 1985 maatalouden hinta- ja tulopoliittisena sihteerinä.

Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtaja Ojaniemi on ollut vuodesta 2001.

Pitkän uransa pahimmaksi pettymykseksi hän sanoo ruokamarkkinoiden viime vuosien tilanteen. Keskittynyt kauppa käy markkinaosuuskilpailua ruuan hinnalla, jolloin elintarvikeketjussa alkutuottajat eli maatilat ovat ajautuneet talousahdinkoon.

"S-ryhmään olen todella pettynyt. Se aloitti halpuutuskampanjansa samaan aikaan, kun elintarvikevienti oli joutunut ongelmiin kansainvälisten kriisien vuoksi."

Kauppa kilpailuttaa tavarantoimittajia, ja ylikansallisten markkinoiden hintataso heijastuu myös Suomeen.

"Tässä on kuitenkin yksi ongelma. Kansainvälisillä markkinoilla liikkuva tavara ei täytä laatuvaatimuksia, joita suomalaisilta viljelijöiltä edellytetään. Tämä bulkki kuitenkin määrittelee hintatason."

"Suomalainen kauppa maksaa tuottajille bulkin hintaa premium-tason tuotteista", Ojaniemi tiivistää.

Hän toivoo koko ruokaketjun yhteistyötä tilanteen korjaamiseksi.

Onneksi ruokamarkkinoilla on myös myönteisiä ilmiöitä, Ojaniemi muistuttaa.

"Kuluttajien luottamus kotimaiseen ruokaan on säilynyt korkealla. Myös ponnistelut suomalaisen ruuan viennin lisäämiseksi ovat tuottamassa tulosta.”

Säätytalossa kokoustaville hallitusneuvottelijoille Ojaniemi toivoo viisautta.

”Kunpa Suomi ei alkaisi hölmöillä metsäpolitiikassaan. Metsiemme lisääntynyt kasvu mahdollistaa niiden kestävän hakkuun. Toivon, että metsistämme ei tehdä hiilidioksidin sitomisen pankkia, jotta Keski-Eurooppa ja Helsinki voisivat jatkaa fossiilisten polttoaineiden käyttöään.”

Ilmastokeskustelussa pitäisi ymmärtää, mikä merkitys metsävaroilla on Suomelle.

”Olemme metsien ja niissä olevan biomassavarannon suurvalta.”

Ojaniemen mukaan suomalainen puunkäyttö on vastuullista. Sen osoittavat kansainväliset vertailut, hän sanoo.

Sääntöjä kiristämällä voidaan joutua ojasta allikkoon.

”Mitä sitten, jos puun kysyntään vastaa Suomen sijasta maa, jossa ei ole samanlaisia metsän uudistamisen sääntöjä kuin meillä. Kaikkialla ei istuteta uutta tainta kaadetun puun tilalle.”

Lue lisää:

"Pidän tärkeänä, että tuntuma viljelijän arkeen säilyy" – Yrjö Ojaniemi iloitsee kevään peltotöistä kotitilallaan

Aiheeseen liittyvät artikkelit

S-ryhmä kasvatti tulostaan 154 miljoonaan euroon

Suurissa S-marketeissa on hyllymetreittäin pakastimia ja kylmiöitä yhden koneiston varassa – mitä tapahtuu, kun helle ylikuormittaa järjestelmän?

Brasilian lihaan ei saa samaistua