Sehän tiedetään, että yrityksen pitää kuunnella asiakasta, uudistua, laajentaa, keskittyä ja osata markkinoida.
Jos ei näitä hallitse, kuivahtaa kasaan tai tulee toinen, joka tekee muutokset – yrityksen ostaja.
Helsingin Mylly kuulostaa malliesimerkiltä siitä, kuinka homma voi pysyä omissakin hyppysissä maailman muodista ja poliittisista mullistuksista huolimatta.
Ja kertomus siitä, kuinka kaikki mennyt voi nyt näyttää itsestään selvältä, vaikka ei tosiaankaan ole ollut.
Tarina alkaa aina 1600-luvun Virosta. Puhkin suku perusti sinne ensimmäisen myllynsä. Mylly pyöri ja vuosisadat vierivät.
Muistitieto alkaa 1930-luvulta, jolloin Jaak Puhk poikineen pyöritti tulitikkutehdasta, kauppahuonetta ja kolmea viljamyllyä ympäri Viroa.
”Puhkilla oli viisi poikaa ja ’joitakin tyttöjä’, mutta tytöistä ei ole kerrottu sen enempää”, hymähtää Maret Puhk isoisänsä sisaruksista.
Maret on nyt hallituksen puheenjohtaja ja siis perustaja Jaak Puhkin lapsenlapsenlapsi.
Kauppa kävi ja myllytoimintaa haluttiin laajentaa. Sopivaksi suunnaksi osoittautui Suomi.
”Koska täällä oli tilaa”, Puhk perustelee.
Suomessa elettiin pitkälti tuontivehnän varassa ja teollinen jauhatus oli vielä lapsenkengissä. Talous oli kuitenkin nousussa, ja markkinoilla myllyn mentävä aukko.
Toimintaa tuli aloittelemaan 1934 yksi viidestä pojasta Edvard Puhk. Mylly sijoittui Helsingin Sörnäisiin, ja nimeksi tuli Helsingin Mylly ja Kauppa Oy.
Syksyllä 1939 syttyi kuitenkin toinen maailmansota, olot Virossa kävivät vaikeiksi ja pian Neuvostoliitto miehitti maan. Puhkien omaisuus Virossa takavarikoitiin, Edvardin neljä veljeä vietiin vankilaan, ilmeisesti Siperiaan. Pian kuoli myös Edvard, kenties suruun.
Mylly muutti nimensä Helsingin Myllyksi, ja sitä ryhtyi luotsaamaan Gustav Gardberg. Hän lisäsi toimintaan kauramyllyn ja näkkileipätehtaan nimeltä Matin Leipä Oy. Myllytoimintaa uudistettiin 1960-luvulla ja tuotemerkki Mylly-Matti otettiin käyttöön. Sittemmin näkkileivät myytiin ja 1970–80-lukujen taitteessa markkinoille tuotiin Myllärin-tuotteet.
Lopun voi moni jo muistaakin. Sörnäinen kävi aikaa myöten ahtaaksi isojen perävaunurekkojen pyörähtelylle, ja uusi tehdas nousi Järvenpäähän vuonna 1992. Samoihin aikoihin palattiin Viron markkinoille, mutta tytäryhtiö Balti Veski myytiin pois vuonna 2014.
Nyt tuotantolaitoksia on kolme: Järvenpään jauhomyllyn lisäksi kauramylly Vaasassa ja mysli- ja murotehdas Närpiössä. Vaasan kauramylly saatiin ostamalla Polar Mills vuonna 1997 ja Närpiön tehdas hankkimalla Topfood Oy vuonna 2014.
”Ajattelen, että yritys on vain lainassa edelliseltä sukupolvelta ja sen pitäisi siirtyä seuraavalle entistä paremmassa kunnossa”, Maret Puhk sanoo.
Tämän myllyn muutos onkin ollut valtava: tavallisesta jauhosta on tultu trendikkäisiin kuluttajatuotteisiin, joita myydään ympäri maailmaa. Tehtaat puhkuvat uusiutuvalla energialla, ja esimerkiksi Vaasassa kaurankuorijätteestä syntyy lämpöä biovoimalaitoksessa.
Nyt 85-vuotias yritys aloitti aikoinaan myymällä tuotteita leipomoille. Tänä päivänä myynti jakautuu melko tasan kuluttajille, teollisuuteen ja suurkeittiöille sekä vientiin.
Tärkeitä tukipilareita ovat nyt kaurajalosteet, gluteenittomat tuotteet ja luomu. Helsingin Mylly on Suomen suurin luomuviljan jalostaja, luomukauran viejä ja kotimaisen myslin valmistaja. Myslien marjat ovat kuitenkin tuontitavaraa.
Liikevaihdosta jo kolmannes tulee viennistä, joka on kuitenkin pitkälti myyntiä teollisuudelle. Jauhoja, hiutaleita, puuroja ja muroja viedään yli 40 maahan. Esimerkiksi uusin vientituote Saksaan on gluteeniton tuorepuuroseos, markkinointijohtaja Riitta Salenius-Mela kertoo.
Kaurahiutaleita alettiin myydä Kiinan verkkokaupassa helmikuussa 2015, ja tällä hetkellä sinne menee Keskon kautta Pirkka-tuotteita.
Suomessa uusia kuluttajia haetaan nuorista: tänä syksynä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin uusille asukkaille jaettiin kaurapitoinen starttipaketti ja viime keväänä ammattikouluttaja Hyrian opiskelijoille ilmainen aamupuuro joka päivä.
Vehnää ostetaan Uudeltamaalta ja kauraa Pohjanmaalta, ja siitä noin kolmannes on luomua.
”Viljan hankinta on noin sadan sopimusviljelijän varassa, ja heitä voisi olla enemmänkin. Teemme tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa”, Puhk sanoo.
Kauraleivonta ei ole helppoa, sillä siihen vaikuttaa muun muassa vedensidontakyky.
Sopimusviljely on Puhkin mukaan hyvä juttu normaalivuonna, mutta äärimmäisen kuivuuden ja märkyyden kesänä huono asia myllylle, jolla on kiinteähintaiset sopimukset teollisuuden ja kauppojen kanssa.
Panostus kauraan on kovaa, sillä sen kysyntä maailmalla on kasvanut tiedon levittyä sen hyvistä terveysvaikutuksista.
Vaasan kauramyllyssä laajennus gluteenittomiin puhdaskauratuotteisiin vuonna 2017 sujui luontevasti. Kaikki gluteeniton kaura tulee sopimusviljelijöiltä, ja se käsitellään pellolta pakettiin erillään muista viljoista.
”Valttimme on ilman muuta kotimaisuus. Gluteenittomat kauratuotteet ovat voimakkaimmin kasvava linjamme”, Salenius-Mela sanoo.
”Ja vaikka vehnä on suurin tuotteemme, kaura on meille todella tärkeä”, Puhk lisää.
Helsingin Mylly tekee tuotteita myös kaupan omille tuotemerkeille.
Ponnistelut brändi- ja tuotekehityksessä on palkittu, sillä Myllärin on pärjännyt bränditutkimuksissa ja moni tuote Vuoden suomalainen elintarvike -kilpailussa.
Helsingin Mylly Oy
Tärkeimmät tuotteet: jauhot, hiutaleet, puurot, myslit, murot
Toimipaikat: Järvenpää, Vaasa, Närpiö
Työntekijöiden määrä: 80
Johto: toimitusjohtaja Niklas Kumling, hallituksen puheenjohtaja Maret Puhkin poika ja perustaja Jaak Puhkin lapsenlapsenlapsenlapsi.
Omistusrakenne: perheomisteinen osakeyhtiö
Liikevaihto: 42 miljoonaa euroa
