Bisnesenkeli rikastui ja patistaa nyt oppilaitoksia yhteistyöhön – kohtaamisista syntyy keksintöjä

”Suomessa kannattaa yrittää”, sanoo Suomeen sijoittava Tuomo Rönkkö. ”Täällä on erittäin osaavaa työvoimaa, korkea työmoraali ja hyvät tukijärjestelmät.” Kuva: Hanna Linnove

Jos asioita tutkitaan, tuloksia pitäisi myös hyödyntää.

Ja jos ihmisellä on rahaa ja osaamista, nekin pitäisi laittaa kiertämään.

”Olisihan se sääli, että ne onnekkaat, jotka ovat saaneet tehdä kansainvälisen uran, niin kuin minä, sijoittaisivat vaurastuttuaan vain kerrostalokiinteistöihin. Se on turvallista, mutta enemmän pitäisi olla niitä ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan takaisin sitä hyvää, minkä ovat saaneet”, sanoo Tuomo Rönkkö, 63.

Rönköllä tuntuu olevan lusikka monessa sopassa, ja sitä hyvääkin hän on saanut: palkkatulot olivat viime vuonna liki 600 000 ja pääomatulot 150 000 euroa. Hän on sijoittanut kiinteistöihin ja yrityksiin, istuu monissa hallituksissa ja EK:n yrittäjävaltuuskunnassa sekä johtaa hallitusta muun muassa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT).

Parikkalassa syntynyt ”maalaispoika” valmistui Lappeenrannasta tuotantotalouden diplomi-insinööriksi, teki parikymmentä vuotta töitä Ahlströmillä ja sitten pääomasijoittaja Capmanin kautta johtajana ja omistajana infrayhtiö Eltelissä. Yritys kasvoi 180 miljoonasta 900 miljoonaan euroon vajaassa seitsemässä vuodessa ja myytiin kahteen kertaan, Ruotsiin ja Lontooseen.

”Sitten minusta tuli taloudellisesti riippumaton, ja rupesin miettimään, mitä tekisin.”

Rönkkö keskittyi yliopistohommiin.

”Perustimme Green Campus Innovations -yhtiön, joka sijoittaa yliopistosta syntyviin spin-offeihin. Olen itsekin niissä mukana”, Rönkkö avaa LUT:n ajattelua.

Spin-offilla tarkoitetaan tutkimuksen tuloksena syntyvää yritystä. Yksi tällainen on cleantech-yritys Endev ja toinen pieniä ja hyötysuhteeltaan maailman tehokkaimpia kaasuturbiineja valmistava Aurelia Turbines. Tekniikkaa, jossa turbiinin akselin pää lepää magneettikentässä, on kehitelty 1980-luvulta asti. Kitkaa ei synny, joten nopeudet nousevat hurjiksi.

Uusiin yrityksiin sijoittaminen tarkoittaa myös riskiä. Useampi sata tonnia hukkaantuikin miesten mittatilauskenkiä tehneessä Left Shoe Companyssä, joka meni konkurssiin vuonna 2016. Suomi oli sille liian pieni, ja meneminen maailman metropoleihin Lontooseen, New Yorkiin ja Dubaihin maksoi liikaa.

”Sijainti ratkaisee, mutta skaalautuminen oli liian hidasta. Meiltä loppui rahat. Kaikki ei voi onnistua, mutta pitää löytää myös onnistumisia.”

Kannattaakin katsoa megatrendejä, kuten hiilidioksidia, terveyttä ja vanhenemista. Rönkkö on tienannut Mediverkon myynnissä.

Vaisala taas osti konenäköyritys Vionicen, jonka tekniikalla eroteltiin alun perin sahalla sinistyneitä lautoja. Nyt sillä voi tunnistaa vaikkapa veturin hytistä vialliset opastimet tai tutkia maaseudun tiestön kuntoa postiauton kyydistä. Tieto viedään pilveen ja myydään palveluna, ja korjaustyö voi nopeutua.

Tanskalainen Danfoss taas osti puoliväkisin älykkäiden sähkömoottorien osaajan Visedon, jota omisti myös Ilkka Brotherus.

”Perustajien unelma toteutui paremmin näin. Valistunut omistaja näkee, kun on firman kannalta hyvä hetki antaa sille paremmat kasvun edellytykset löytämällä sille uusi koti. Kunhan vain teknologiapesä pysyy täällä.”

Teknologinen kehitys jatkuu siis Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Rönköstä Suomen pitäisi muutenkin pitää huoli korkean osaamisen työpaikoistaan, sillä matalapalkkatyöt kyllä lisääntyvät, mutta keskitaso eli valmistus pakenee halvempiin maihin.

Malliksi käy se, mitä Lappeenrannassa ja Lahdessa on tehty: yhdistetty korkeakoulu ja ammattikorkeakoulu. Rönkkö antaisi kampusten erikoistua, panostaisi osaamiseen, brändäämiseen ja koulutusvientiin, houkuttelisi Aasian fiksuimmat ihmiset Yhdysvaltojen sijasta Suomeen.

”Innovaatioita syntyy vain kohtaamisissa. Tiedeyliopisto luo ilmiöistä tuoteideoita, ammattikorkea tuottaa työelämäorientoituneita insinöörejä, jotka piirtävät ne puhtaiksi, ja ammattikoululaiset hitsaavat tuotteet.”

Näin sen pitäisi mennä. Suomessa on kuitenkin liikaa koulutuspaikkoja syntyvyyteen nähden, joten Rönkön mielestä työperäistä maahanmuuttoa pitäisi kannustaa ja ulkomaisille opiskelijoille avata ovia ja antaa jokaiselle valmistuneelle työlupa.

Tulijoita olisi myös rahan kanssa, sillä Suomen puhtautta ja osaamista arvostetaan. Mutta ensin opiskelusta ja kampuksista pitäisi tehdä kiinnostavia.

LUT elää niin kuin opettaa: toimii useissa Itä-Suomen kaupungeissa ja on erikoistunut. Esimerkiksi Lahdessa tavoitellaan maan ykköspaikkaa muotoilussa ja Mikkelissä hallitaan luonnonvarat. Myös maataloudessa olisi hienoja mahdollisuuksia, Rönkkö uskoo.

Kampusajattelu olisi myös verorahan viisasta käyttöä.

”Miksi olla lähekkäin kaksi kirjastoa, hitsauslaboratoriota tai peruskursseja? Olen vähän huolissani, jos debitiä ja kreditiä ei opeteta samalla tavalla ammattikorkeassa ja yliopistossa.”

Lue myös:

äin toimii tutkimuksesta poikinut kiertotalousyritys: Fosfori saadaan talteen ja ihmisjätös palaa rahaksi