Tiede & tekniikka

Suomi hyppäsi avaruusteknologian tähtikartalle minikokoisilla satelliiteilla – katso viiden kovan kotimaisen avaruushankkeen lista

Suomalaisilla minisatelliiteilla voi valvoa muun muassa laitonta kalastusta ja öljypäästöjä.
ICEYE
Suomalaisen ICEYE:n piensatelliitit lähettävät dataa 6–10 tunnin välein. Näin tarkkaa tietoa öljyvuodoista, tulvista tai muista luonnonkatastrofeista voidaan saada nopeasti. ICEYE:llä on taivaalla kaksi satelliittia, joiden tuottamia kuvia ostavat muun muassa Yhdysvaltain puolustusvoimat.

Suomesta on tullut avaruusvaltio. Kun puhutaan ihmisen saavutuksista avaruudessa, mieleen pulpahtelevat Nasa, kosmonautit sekä SpaceX:n tieteiselokuvalta kuulostavat Mars-hankkeet.

Pohjolassa on kuitenkin saatu viime vuosina pää tukevasti pilvien yläpuolelle. Kansallisena tavoitteena on kymmenkertaistaa avaruusyritysten liikevaihto vuoteen 2025 mennessä.

Tavoite voi ylittyäkin, uumoilee Teknologian tutkimuskeskus VTT:n avaruustutkimusta koordinoiva johtava tutkija Marko Höyhtyä.

Suomesta löytyy sekä tarvittavaa avaruusteknologian osaamista että rohkeutta, hän uskoo. Rohkeudesta kertoo Suomen suurimman avaruusteknologiayritys ICEYE:n tarina. Syyskuussa ICEYE keräsi sijoittajilta 73 miljoonan euron rahoituspotin.

ICEYE on maailman ensimmäinen yritys, joka on pystynyt rakentamaan sadan kilon painoisen tutkasatelliitin. Perinteiset tutkasatelliitit painavat yli tonnin. Samalla satelliitin hinta putosi merkittävästi.

Tutkasatelliitit voivat vahtia muutaman tunnin tarkkuudella laitonta kalastusta tai luvattomia öljypäästöjä. Ne näkevät maan pinnalle metrin resoluutiolla, oli sade tai kaamos.

Hiljattain huomiota on herättänyt myös Nokian Nasan kanssa tekemä sopimus 4G-verkon kehittämisestä Kuun pinnalle.

Tavoitteena on hyödyntää verkkoa, kun Kuuhun perustetaan tukikohta tämän vuosikymmenen aikana. Samalla saadaan tietoa Marsin miehittämistä varten. VTT on ollut mukana Arabiemiraattien tilaamassa tutkimuksessa, jossa tehtiin suunnitelmia jopa 600 000 ihmisen asumisesta Marsissa vuoteen 2117 mennessä.

”Maailma on avaruusbuumin kourissa”, kiteyttää apulaisprofessori Jaan Praks Aalto-yliopistosta. ”Ihmiskunnalla on vaikuttava määrä globaaleja ongelmia kuten kiristyvä turvallisuustilanne, ilmastonmuutos ja kommunikaatio. Ne kaikki hyötyvät avaruudessa käytettävästä teknologiasta.”

Kirittävääkin riittää: Ruotsi sai ensimmäiset satelliittinsa avaruuteen jo 80-luvulla, Suomi vasta vuonna 2017. Ruotsilla on jopa oma avaruusministeri.

Yksi käännekohta oli Praksin mukaan Yhdysvaltojen päätös luopua sukkulaohjelmastaan vuonna 2011. Yksittäisen sukkulalennon tekeminen maksoi jopa 1,2 miljardia dollaria.

Sen jälkeen tukea kohdennettiin enemmän yksityisille yrityksille. Syntyi otollinen maaperä esimerkiksi miljardööri Elon Muskin luotsaamalle SpaceX:lle, joka on sittemmin tehnyt satelliittien laukaisusta markkinatuotteen.

Samaan aikaan elektroniikka maailmalla kehittyi ja satelliiteista voitiin tehdä aiempaa pienempiä ja halvempia. Laukaisemisen hinta hupeni sadoista miljoonista satoihin tuhansiin.

Nykyään yksi raketti voi viedä avaruuteen jopa yli sata satelliittia kerrallaan. Ennätys tehtiin intialaisella raketilla 2014, Praks valottaa.

Maailmassa käynnistyi kilpajuoksu, johon Suomi lähti takamatkalta mutta ärhäkästi.

Praks oli mukana myös ICEYE:n alkutaipaleella. Hän sai vuonna 2010 opetettavakseen nuoria, joita avaruus innosti. Yliopistossa aloitettiin tuolloin satelliitteihin liittyvä projekti. ”Sinne hakeutui tosi lahjakkaita ja taitavia opiskelijoita, jotka ovat perustaneet montakin yritystä.”

ICEYE
ICEYE:n satelliitin testausta kaiuttomassa kammiossa.

Rafal Modrzewski, Antti Kestilä ja Pekka Laurila suunnittelivat aluksi Aalto1-satelliittia. He alkoivat 2011 kehittää yhdessä tutkasatelliitti-ideaa ja perustivat lopulta ICEYE:n.

Suurin osa avaruusyrityksistä on saanut julkista rahoitusta Euroopan avaruusjärjestön ESA:n kautta. ICEYE hyödynsi ennakkoluulottomasti yksityistä rahoitusta ja riskisijoituksia, mikä on auttanut sitä laajentamaan markkinaansa nopeasti.

Nykyisin ICEYE:llä on 190 työntekijää ja se rekrytoi parhaillaan lisää. Sen lisäksi Aallosta on kannuksensa saanut muun muassa nanosatellitteja valmistava Reactor Space Lab, Kitsat-opetussatelliitteja tekevä Arctic Astronautics Oy sekä piensatelliittien moottoreita valmistava Aurora Propulsion.

VTT
Ensi vuonna laukaistaan avaruuteen suomalainen W-Cube-nanosatelliitti. Suomalaisen Reaktor Space Labin satelliitti sisältää VTT:n kehittämää tietoliikenneteknologiaa.

Yksityisten avaruushankkeiden vauhdikas kehitys kannusti myös säätämään Suomessa avaruuslain vuonna 2018.

Kaiken pohjana on kansallinen avaruusstrategia, jolla on suurempiakin päämääriä kuin raha. Yksi merkittävistä on ilmastonmuutoksen hallinta, Praks muistuttaa.

”Harvoin ihmiset käsittävät, että se, mitä tiedetään ja nähdään esimerkiksi jäätiköiden sulamisesta, tiedetään satelliittien ansiosta. Se, että meillä on ympäristön seuraamiseen sopivat satelliitit, on elinehto meidän tulevaisuudellemme.”

Lue lisää:

Suomi häärii mukana avaruusromun siivoustalkoissa: Lähiavaruutta aiotaan putsata plasmajarrulla, siivousroboteilla ja tutkateknologialla

Aalto-yliopisto
Uuden polven satelliiteista alle 100 kilon painoisia kutsutaan mikrosatelliiteiksi, alle 10-kiloisia nanosatelliiteiksi. Aalto-yliopistossa rakennettu Suomi100-nanosatelliitti on ollut avaruudessa vuoden. Se painaa vain noin 1,1 kiloa.

Suomen viisi kovaa avaruushanketta

1 Suomalainen ICEYE kehitti maailman ensimmäisen alle sadan kilon tutkasatelliitin. Sen avulla voidaan seurata muun muassa jäätilannetta ja kartoittaa tulvia. ICEYE-X1 laukaistiin tammikuussa 2018.2 Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1 laukaistiin juhannus­aattona 2017. Neljän kilon painoinen ­piensatelliitti vei avaruuteen useita suomalaisia tutkimuslaitteita, kuten VTT:n kehittämän hyperspektrikameran.3 Marsiin vuonna 2008 laskeutuneessa Phoenix-luotaimessa oli Ilmatieteen laitoksen kehittämä paineenvaihtelun mittalaite.4 Nokia on valittu rakentamaan Kuun pinnalle 4G-verkko, jota hyödynnetään, kun Kuuhun perustetaan tukikohta 2020-luvulla. Nasa rahoittaa hanketta 12 miljoonalla eurolla. Tietoa voidaan käyttää myös Marsin miehittämiseen vaadittavia verkkoyhteyksiä varten.5 Vuonna 2009 laukaistu Herschel-tiedesatelliitti keräsi tietoa tähtien syntymekanismeista ”suomalaisen superpeilin” avulla. Toistaiseksi maailman suurimman avaruusteleskoopin peilin teki turkulainen Opteon.

Marsin pinnalle laskeutunut Phoenix-luotain hyödynsi Ilmatieteen laitoksen kehittämää teknologiaa.
Lue lisää

Tavoitteena kaksi kiloa – Kiina pyrkii kolmanneksi valtioksi, joka on tuonut Kuusta maaperänäytteitä

Näsinneulan kokoinen kuuraketti voi tulevaisuudessa viedä lastia Marsiin – koelento nousi 150 metrin korkeuteen

SpaceX voittamassa kilvan satelliitti-internetin kehittämisestä – voi tuoda edulliset verkkoyhteydet lentokoneisiin ja laivoihin

Suomi häärii mukana avaruusromun siivoustalkoissa: Lähiavaruutta aiotaan putsata plasmajarrulla, siivousroboteilla ja tutkateknologialla