Vaihdevuosia hävetään turhaan: ”Nainen on silloin uransa huipulla”

Estrogeeni on tärkein naisen hormoni ja se vaikuttaa naisella lähes kaikkiin kudoksiin. Sen vuoksi estrogeenin tuotannon loppuminen voi aiheuttaa monenlaisia vaihdevuosioireita. Kuva: Heta-Linnea Kovanen

Vaihdevuodet tulevat jokaisen ikääntyvän naisen eteen jossain vaiheessa, ja suurimmalle osalle naisista tulee vaihdevuosioireita. Silti niihin liittyy stigmaa ja häpeää.

Vaihdevuosina munasarjojen estrogeeni- ja munasolutuotanto loppuu. Se aiheuttaa monenlaisia oireita ja vaikuttaa koko kehoon. Estrogeeni on kytköksissä kehon lähes kaikkiin kudoksiin, ja sen vuoksi vaihdevuosioireet voivat olla niin moninaisia.

Vaihdevuosioireet eivät kuitenkaan ole sairaus. Monia oireita voi ja kannattaa lievittää sekä elämänlaadun että terveyden vuoksi.

Oireettomia tai vähäoireisia on vain pieni joukko naisista.

”Vaihdevuosiin liittyy jostain syystä harhaluulo, että oireettomat naiset olisivat eläneet terveellisemmin kuin muut. Terveet elämäntavat voivat jonkin verran helpottaa oireita, mutta ne eivät suojaa oireilta”, lääkärikeskus Aavassa työskentelevä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja kliininen seksologi Leena Väisälä sanoo.

Väisälä painottaa, että jokaisen ihmisen tulisi tietää vaihdevuosiin liittyen se, että vaihdevuodet ovat täysin normaali elämänkaareen kuuluva asia. Yleinen harhaluulo on, että vaihdevuosioireet ovat eläkeikäisten ongelma. Vaihdevuosikuvastoissakin on eläkeikäisten naisten kuvia, vaikka menopaussi tapahtuu keskimäärin 51-vuotiaana ja noin 10 prosentilla jo alle 45-vuotiaana. Nainen on silloin usein uransa huipulla. Keskimääräisesti naiset elävät vielä yli 30 vuotta menopaussin jälkeen”, Väisälä sanoo.

”Ihminen on lähes ainoa laji, jolla on vaihdevuodet. Ihmisen lisäksi vain neljällä valaslajilla on vaihdevuodet. Evoluutio on muovannut ja kehittänyt vaihdevuodet syystä. Naisista on myöhemmällä iällä enemmän hyötyä muualla yhteiskunnassa äitiyden sijaan”, Väisälä kertoo.

”Ei ole tutkittua tietoa siitä, miksi aivot ovat sopeutuneet estrogeenitason laskuun niin huonosti.”

Vaihdevuosioireiden hoito on monimutkaista ja epätyypillisiä oireita voi olla vaikea tunnistaa vaihdevuosiksi.

Väisälän mukaanyleisenä ongelmana on, että terveyskeskuksissa ei ole gynekologeja, jotka hoitaisivat vaihdevuosioireita ja määräisivät hormonikorvaushoitoja. Harva yleislääkäri osaa hoitaa vaihdevuosioireita.

”Terveyskeskuksiin tarvittaisiin ehdottomasti vaihdevuosineuvola samaan tapaan kuin meillä on äitiys- ja lastenneuvolat. Matalan kynnyksen neuvonta olisi tärkeää”, Väisälä painottaa.

Naisen terveys ja gynekologia eivät ole yhteiskunnallisesti arvostettuja ja trendikkäitä aloja. Aiheesta pitäisi puhua enemmän avoimesti. Samanlainen arvostuksen puute liittyy muihinkin naisten sairauksiin, kuten endometrioosiin.

”Suomessa ei ole katsottu tarpeeksi tärkeäksi asiaksi järjestää menopaussi-ikäisille naisille systemaattista neuvontaa terveyskeskuksessa. Tämän vuoksi oireista kärsivät naiset joutuvat usein kääntymään yksityisen lääkärin puoleen, eikä kaikilla ole siihen mahdollisuutta”, Väisälä sanoo napakasti.

Hän ihmettelee, miksi vanhenemista ei arvosteta, vaikka ikä tuo mukanaan arvokasta kokemusta.

”Nuoruus ja hedelmällisyys nähdään seksikkäinä, vanhenemista pidetään sen vastakohtana. Tämä ei kuitenkaan ole totta, vaan seksikkyyskin voi vain kasvaa kokemuksen ja iän myötä. Vanhuus ei nykyään ala 50-vuotiaana. Niin kauan kuin elinpäiviä riittää, me vanhenemme”, Väisälä huomauttaa.

Tehokkain vaihdevuosioireiden hoitokeino on estrogeenihormonikorvaushoito.

”Oireesta riippuen on olemassa muitakin hoitoja, jotka kuitenkin ovat huomattavasti tehottomampia ja niissä on enemmän sivuvaikutuksia. Esimerkiksi masennuslääkkeitä käytetään, mutta niillä on paljon enemmän sivuvaikutuksia eivätkä ne tehoa niin hyvin varsinaisiin vaihdevuosioireisiin”, Väisälä sanoo.

Monet naiset tuskailevat turhaan vaihdevuosioireiden kanssa luonnollisuuden myytin takia. He ajattelevat, että naisten vaivat kuuluvat elämään.

”Harva nainen sinnittelee 6–16 raskauden kanssa, mikä olisi luonnollinen määrä ilman ehkäisyä. Miksi sitten hormonikorvaushoidosta kieltäydytään?” Väisälä ihmettelee.

Yleinen harhaluulo on, että estrogeenilääkitys aiheuttaa syöpää. Estrogeeni ei kuitenkaan ole karsinogeeni eikä estrogeenilääkitystä käyttävien rintasyöpäkuolleisuus ole korkeampi kuin muidenkaan naisten. Estrogeenikeltarauhas­hormonihoitoa käyttävien naisten rintasyöpäriski on kuitenkin hieman kohonnut, mutta riski on vähäisempi kuin esimerkiksi vaihdevuosien selvän painonnousun ja päivittäisen alkoholinkäytön aiheuttama riski.

”Itse asiassa on tutkimusnäyttöä siitä, että niiden naisten, joilla hormonikorvaushoito aloitetaan vaihdevuosioireisiin, kuolleisuus on pienempi kuin niiden, joilla ei ole lääkitystä, koska vaihdevuosioireet voivat huonontaa elämänlaatua huomattavasti. Myös 2-tyypin diabetesta on vähemmän niillä naisilla, joilla on estrogeenilääkitys”, Väisälä kertoo.

Kaikille hormonikorvaushoito ei ole mahdollinen. Esimerkiksi sairastettu rintasyöpä, valtimotauti ja veritulppa voivat olla syy siihen, että estrogeenihoitoa ei voida aloittaa. ”Mikäli vaihdevuosioireet kuitenkin ovat näissä tapauksissa erityisen pahoja, voidaan hoitoa harkita. Rintasyöpä on oikeastaan ehdottomin syy, miksei hormonikorvausta voida aloittaa.”

Hoito räätälöidään kuitenkin aina yksilöllisesti. ”Vaikka estrogeenilääkitykseen liittyisi joku riskitekijä, on tärkeää hoitaa vaihdevuosioireita, jos ne muuten tekevät elämästä yhtä helvettiä.”

Vaihdevuosioireistoon liittyy myös emättimen limakalvon oheneminen ja kuivuminen. Siihen tepsii yleensä säännöllisesti käytetty paikallishoito, joka pitää aloittaa heti, kun alkaa tulla ensimmäisiä oireita. Estrogeeniä sisältävä paikallishoito on riskitön. Se ei imeydy elimistöön eikä siten lisää rintasyöpäriskiä.

Lue myös:

Vaihdevuosioireet ovat yleisiä ja yksilöllisiä – vaihdevuosioireet kestävät keskimäärin seitsemän vuotta