Ilmasodan asiantuntija kertoo, millaisia EU:n toimittamat suihkuhävittäjät olisivat ja voisiko niillä haastaa Venäjän ilmaherruuden
Ukraina pysyy altavastaajana ilmasodassa myös aseavun jälkeen. Asiantuntija kuitenkin näkee, että Venäjä ei onnistu täysin lamauttamaan ilmapuolustusta.
Mig-29:n prototyyppi lensi ensi kertaa jo vuonna 1977. Se pystyy kestävien laskutelineidensä ansiosta toimimaan hyvin myös vahingoittuneista tukikohdista. Kuva: Lev FedoseyevEU:n lupaamat hävittäjät Ukrainalle ovat varmistumassa MIG-29-hävittäjiksi ja Suhoi Su-25 -maataistelukoneiksi. Bulgaria, Puola ja Slovakia antaisivat Ukrainalle yhteensä 56 Mig-29-konetta, ja lisäksi Bulgariasta olisi tulossa 14 Su-25-konetta. Jutun voit lukea tästä.
Puola, Slovakia ja Bulgaria ovat jo uusineet asevoimansa Nato-standardien mukaiseksi, mutta vanhaa venäläiskalustoa on jostain syystä jäänyt varastoihin.
Muiden hävittäjäkoneiden käyttöön ei ilmasotaopin pääopettaja, everstiluutnantti Inka Niskanen Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta näe mahdollisuuksia.
Hän sanoo, että lentäjien koulutus on pitkällinen prosessi. Ukrainan on mentävä hävittäjillä, jolla lentäjät ovat saaneet koulutuksen. Mig-29 on Niskasen mukaan yksi maailman eniten valmistettuja hävittäjiä. Sitä tarjottiin myös Suomeen, kun edellistä hävittäjäkonetta valittiin 1990-luvulla. Silloin päätettiin kuitenkin tilata Hornetit Yhdysvalloista. Suhoi Su-25 puolestaan on suunniteltu maataistelujen tukemiseen.
"Mig-29 on jokasään hävittäjä, joka tuli palveluskäyttöön jo 1980-luvulla. Su-25 on lähitulitukeen tarkoitettu vahvasti aseistettu ja panssaroitu kone – siksi myös lentäväksi tykistöksi kutsuttu."
Niskanen ei usko, että hätäapuna toimitettavat hävittäjäkoneet muuttaisivat ratkaisevasti ilmasodan asetelmaa Ukrainassa. Venäjällä on määrällinen ja laadullinen etulyöntiasema verrattuna Ukrainan ilmapuolustukseen.
"Venäjällä on enemmän ja modernimpaa kalustoa ja aseita käytössään. Sotaa ei kuitenkaan ratkaista matematiikalla, joten alivoimainen puolustaja ei silti välttämättä häviä jokaista taistelua."
Kokonaiskuvan muodostamista vaikeuttaa Niskasen mukaan luotettavan tiedon puute. Niinpä esimerkiksi tappioista on lähes mahdoton sanoa mitään varmaa.
Venäjä ilmoitti heti hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä tuhonneensa Ukrainan ilmapuolustuksen. Sitä Niskanen ei usko.
"Esimerkiksi olalta laukaistavat Stinger-ohjukset on järjestelmä, jota ei voi lamauttaa muuten kuin kulkemalla ovelta ovelle ja ottamalla aseet pois."
Hän sanoo, että Stingereillä pystytään haastamaan erityisesti helikoptereiden kykyä toimia vapaasti taistelukentällä. Lentokoneisiin osuminen niillä on vaikeaa mutta ei mahdotonta.
"Stingerien kantama on erittäin rajoitettu suhteutettuna hävittäjien käyttämiin lentokorkeuksiin ja -nopeuksiin."
Ilmasodan tähänastisesta kulusta tihkuu Niskasen mukaan vain vähän ja värittynyttä tietoa. Lisäksi ilmataisteluista jää heikommin jälkiä kuin maasodassa.
"Arvioisin, että mitään isoja, osastojen välisiä ilmataisteluita ei ole käyty."
Venäjän hävittäjäkaluston tarkka määrä ja laatu Ukrainassa on arvoitus, sillä koneet liikkuvat nopeasti ja niitä on helppo ryhmittää uudelleen. Niinpä on mahdoton myös sanoa, millä hävittäjämäärällä puolustaja voisi yrittää kiistää Venäjän ilmaherruuden.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
