”Päänavaus pakkoliitoksille on nyt tehty”
Valtio määräsi kuntia yhdistymään Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela arvioi, että pakkoliitokset enteilevät laajempaa muutosta valtion toimintatavoissa suhteessa kuntiin.
LKS 20130701 Jalasjärven kaupungintalo kuvattuna Jalasjärvellä 26. kesäkuuta 2013. Kriisikunta Jalasjärvi joutuu maksamaan 35 miljoonaa Jakk-velkoja takaisin valtiolle. Miten kriisikunta selviytyy veloista ja mitä vaihtoehtoja Jalasjärvellä on tästä selvitä. Selvitykset kuntaliitoksesta jatkuvat Seinäjoen ja Kurikan kanssa, mutta myös pakkoliitos on mahdollinen. STR / LEHTIKUVA Timo Aalto Kuva: Timo AaltoValtioneuvosto linjasi perjantaina Liedon ja Tarvasjoen, Jalasjärven ja Kurikan sekä Porin ja Lavian yhdistymisistä.
”Tämä oli valtion päänavaus kuntien pakkoliitoksiin”, Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela sanoi torstaina Maaseudun Tulevaisuudelle.
Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen pitää tehtyä päätöstä Lavian liittämisestä Poriin varsin odotettuna.
”Porin valtuuston päätös oli toisensuuntainen, mutta valtioneuvosto teki asiassa toimivaltansa nojalla tällaisen ratkaisun. Porissa on kokemusta Noormarkku-liitoksesta muutaman vuoden takaa, joten askelmerkit ovat tiedossa”, Luukkonen toteaa.
”Vaikea yhtälö kunnille”
Satakunnan maakuntakeskus Pori ei olisi halunnut Laviaa, ja myös Lavia olisi mieluummin liittynyt Kankaanpäähän kuin Poriin.
”On tässä kieltämättä sellainen olo, että valtio ei kuuntele paikallisia päättäjiä. On vaikea yhtälö, kun kuntien veropohjaa kavennetaan ja samalla velvoitteita lisätään. Kriisikuntia alkaa olla yhä enemmän. Pitäisi katsoa kokonaisuutta, sillä ei yksittäisen kunnan pakkoliitos korjaa ongelmaa”, sanoo Lavian kunnanhallituksen puheenjohtaja Alpo Uusiniemi (kesk.).
Pori edellyttää Lavialta lukio- ja kouluverkkoselvitystä ennen kuntien yhdistymistä.
”Käytännössä Lavian lukio pitää lakkauttaa”, Luukkonen täsmentää.
Tarvasjoki ja Lieto pakkoavioliittoon
Varsinais-Suomen kunnat Tarvasjoki ja Lieto pakkoliitetään vastoin Liedon kunnan tahtoa. Tarvasjoki oli liitokseen halukas.
”Vuodenvaihteessa emme Tarvasjoella aavistaneet, ettei Lieto haluakaan liitosta. Lähdimme tekemään kuntaliitosselvitystä myös Pöytyän kanssa, mutta se ei ehtinyt selvittäjien aikatauluun”, kommentoi Tarvasjoen kunnanjohtaja Oili Paavola .
Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela arvioi, että pakkoliitokset enteilevät laajempaa muutosta valtion toimintatavoissa suhteessa kuntiin.
”On kiintoisaa nähdä, mitä lähivuosina tapahtuu, kun kuntien taloudellinen asema ei ainakaan parane.”
Poikela näkee kehityskulussa runsaasti uhkakuvia.
”Totta kai tämä on huolestuttavaa siinä mielessä, että paikallisdemokratia jää kakkoseksi.”
Jalasjärvi sai haluamansa kumppanin
Valtioneuvosto linjasi myös Jalasjärven ja Kurikan yhdistymisestä. Päätös oli molempien kuntien tahdon mukainen.
”Päätös oli odotettavissa. Meidät on nimetty kriisikunnaksi, joten tiedossa on ollut, ettei itsenäisenä voida enää jatkaa”, toteaa Jalasjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaakko Ventelä (kok.).
Kriisikunta Jalasjärveä oltiin ensin naittamasta valtiovallan toimesta Seinäjoelle. Jalasjärvi ja Kurikka käynnistivät kuitenkin vapaaehtoisen kuntaliitosselvityksen. Jalasjärven valtuuston enemmistö päätyi lopulta Kurikan kannalle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
