Kylämatkailu on vaihtoehto massaturismille
Kansainvälisen kylä- ja kulttuurimatkailun testiryhmän jäsenet halusivat tarttua kirkkoveneen airoihin vetisestä säästä huolimatta. Niko Nyrhinen Kuva: Viestilehtien arkistoRÄÄKKYLÄ (MT)
Sinisiä punasia ruusunkukkia kannan mä kädessäni, kannan kädessäni... Yli kymmenen kanteleen säestämä laulu raikuu Varpasalon kylätalolla Rääkkylässä. Paikalla on ryhmä ulkomaalaisia ja kyläläisiä, mutta tällä kertaa kanteleet ovat ulkomaalaisten näpeissä, eivät paikallisten.
Kylä- ja kulttuurimatkailun ideana on aito vuorovaikutus paikallisten kanssa ja yhdessä tekeminen. Viime viikolla kansainvälinen kylä- ja kulttuurimatkailun testiryhmä tutustui Pohjois-Karjalassa Kesälahdella, Rääkkylässä ja Joensuun Honkavaarassa kyläläisten ideoimaan toimintaan kylillä.
”Paikallinen ryhmä valmistelee ohjelman ja testiryhmä antaa palautteen”, kertoo projektipäällikkö Esko Lehto.
Viime vuonna Pohjois-Karjalassa oli avoin haku EU-rahoitteiseen kylä- ja kulttuurimatkailuhankkeeseen. Innokkaita kyliä ja porukoita löytyi.
Kolme ryhmää osallistuu kansainväliseen pilottihankkeeseen, jonka aikana vieraillaan eri puolilla Eurooppaa tutustumassa eri kylien toteuttamaan kulttuurimatkailuohjelmaan.
Kansainvälisessä Cultrip-toiminnassa viiden Euroopan maan kulttuurimatkailun toimijat tekevät yhteistyötä.
”Jokaisessa maassa ideoidaan, valmistellaan ja toteutetaan matkailuohjelmaa kyläläisten voimin omalla tavalla. Hankkeen tavoitteena on koota yhteistä mallia kulttuurimatkailulle”, selittää Lehto.
Hänen mukaan suomalaiset ryhmät ovat halunneet korostaa etenkin kylien arkea omissa ohjelmissaan.
Ulkomaalaisille vieraille halutaan opettaa karjalanpiirakoiden rypytys, ottaa heidät mukaan kesäteatterin harjoituksiin ja esitykseen sekä lähteä veneilemään.
Ohjelmien suunnittelun avuksi mukana oleville ryhmille on järjestetty koulutusta muun muassa kulttuurin tuotteistamiseen ja tarinoiden luomiseen historiallisten tapahtumien pohjalta
”Kieli ei ole kansainvälisessä kulttuurimatkailussa kynnyskysymys, englannin perusteet riittävät. Tärkeämpää on aito vuorovaikutus sekä yhteisöllisyys matkailijoiden ja kyläläisten välillä”, sanoo Lehto.
Kylä- ja kulttuurimatkailu on vastakkainen ilmiö massaturismille.
”Eikä meillä olisi edes resursseja ottaa vastaan suuria ihmisvirtoja”, sanoo Pohjoisen Saimaan saarten Oravisalon ja Varpasalon kyläaktiivi Sari Hirvonen.
Varpasalon kylällä kansainvälinen testiryhmä pääsi paikallisten piirakkataitureiden opissa opettelemaan karjalanpiirakan rypytystä. Emännät selostivat työohjeita suomeksi ja ne käännettiin englanniksi testiryhmälle.
Kun piirakat saatiin rypytettyä ja uuniin, kansainvälisille vieraille annettiin käteen rääkkyläläiset Koistisen kanteleet. Jukka Kyllösen johdolla ryhmä opetteli soittamaan kannelta ja esiintyi soittotuokion päätteeksi paikalla olleille kyläläisille.
”Meillä oli runsauden pula kohteista ja ideoista, kun ohjelmaa mietittiin”, kertoo Hirvonen.
Karjalanpiirakoiden ja kanteleen lisäksi vieraat pääsivät Varpasalossa soutamaan kirkkovenettä ja tutustumaan paikalliseen käsityöläiseen.
Vaikka toistaiseksi matkailuohjelma toteutetaan talkootyönä, liiketoiminta tulevaisuudessa on selvä tavoite. Paikallisille yrittäjille halutaan lisää tulovirtoja.
”Tulovirrat tulevat muutenkin maaseudulla tyypillisesti monista lähteistä, kulttuurimatkailu toisi uudenlaista tuloa”, sanoo Hirvonen.
Muutama vuosi harjoitellaan, kehitetään ohjelmaa ja brändiä sekä luodaan kontakteja, hän pohtii.
”Tärkeintä on saada tuote sellaiseksi, että se tulee kyläläisten sydämestä.”
Saksalainen Joachim Albrech on testiryhmän tarkkailija, joka tutustuu kohteisiin ja ohjelmiin erityisen kriittisesti. Hän sanoo, että hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista on luoda toimiva verkosto kansainväliselle kylä- ja kulttuurimatkailulle.
”Kyse on marginaalisesta matkailusta, eikä kasvu ole olennaista. Kestävyys ja taloudellinen kestävyys ovat tärkeämpiä asioita.”
Albrech selittää, että ilman rahallista korvausta pelkästään talkoovoimin kyläläiset eivät voi pitkään jatkaa ohjelman järjestämistä matkailijoille. Kaikella on hintansa ja jossain vaiheessa jollekin on ruvettava maksamaan. Tuotteen kustannukset on osattava laskea.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
