Vieraskasvien torjunta jätetty kansalaisten harteille

Jättiputkikasvuston hävittäminen on työlästä puuhaa. Kuvassa Antti Uusi-Laitila (selin), Harri Niemi ja Kristiina Karppi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta levittävät tukahduttavaa muovia jättiputkikasvuston päälle. Kuva: Jaana Kankaanpää

”Kaikki riippuu alueellisesta aktiivisuudesta. Torjuntatöihin ryhdytään, jos vieraslajit koetaan ongelmaksi”, toteaa vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta.

Hän pitää harmillisena, ettei valtio tue torjuntatöitä, eikä mikään taho ohjaa ja seuraa niitä. Myös EU:n rahoittamat hankkeet ovat jo päättyneet.

Tutkija on huolissaan torjunnan jatkuvuudesta. Etenkin tuhottuja jättiputkiesiintymiä pitäisi seurata ja hoitaa.

Ärhäkästi leviäviä jättiputkea ja jättipalsamia kannattaa torjua nyt, kun kasvit ovat vielä pienikokoisia. Ensimmäiset lupiinitkin ovat jo kukassa, joten niitäkin on hyvä aika niittää. Kurtturuusu leviää ärhäkästi saaristossa ja isotuomipihlaja paikoin metsissä.

”Isotuomipihlaja on kukassa, joten se on sikäli helppo havaita nyt ja hävittää, kunhan ei vain sotke sitä tuomeen”, Ryttäri vinkkaa.

Hankalasti hävitettävät aasialaiset tattaret ja pohjoisamerikkalaiset piiskut leviävät etenkin siirtomaiden mukana. Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu majavankaali ei ole vielä juurikaan levinnyt, mutta kasvi osoittaa merkkejä leviämiskyvystä.

Ryttäri painottaa, että edes haitallisia vieraskasveja ei saa mennä hävittämään ilman maanomistajan lupaa. Paras tapa osallistua on ilmoittautua mukaan alueellisiin talkoisiin.

Eniten vieraskasvien kanssa painitaan Etelä-Suomessa ja erityisesti asutusten lähiympäristössä. Myös tienpientareet muodostavat leviämisreittejä.

Tietoa vieraslajien torjunnasta saa nettisivuilta http://www.mmm.fi ja http://www.ymparisto.fi. Esiintymiä on koottu Luonnontieteellisen keskusmuseon havaintotietokantaan hatikka.fi. Havaintoja voi ilmoittaa myös sivulle http://www.luomus.fi.