Järjestöjen tuki ja osaaminen käyttöön hyvinvointialueilla

Suomen historian merkittävimpiin hallinnollisiin uudistuksiin lukeutuva sote-uudistus tuli todeksi, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden järjestettäviksi. Palvelujen kehittäminen alueilla jatkuu kuitenkin myös vuodenvaihteen jälkeen.

Tähän työhön on viisasta ottaa avuksi kaikki hyvinvointialueilta jo ennestään löytyvät voimavarat ja osaaminen. Näitä molempia löytyy sosiaali- ja terveysjärjestöistä, joita on koko Suomessa lähes 11 000.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta kattaa ihmiselämän koko kirjon lapsiperheiden tuesta ikäihmisten apuun ja palveluihin asti. Järjestöjen avulla vakavasti sairas ihminen voi saada vertaistukea saman kokeneelta tai yksinäinen löytää ystävän. Yllättävän kriisin kohdannut puolestaan voi saada järjestöjen kautta apua vaikeaan elämäntilanteeseensa. Etenkin harvaan asutuille seuduille järjestöt tuovat myös monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja arjen turvaa esimerkiksi sopimuspalokuntien sekä ensiapu- ja varautumiskoulutusten muodossa.

Järjestöt pystyvät välittämään hyvinvointialueille edustamiensa ihmisryhmien, kuten erilaisten potilasryhmien, ääntä. Jotta hyvinvointialue saa nämä äänet palvelujensa kehittämisen tueksi, tarvitaan osallistumisen paikkoja ja toimivia palautekanavia.

Jotta järjestöjen tuki, toiminta ja palvelut saadaan parhaalla mahdollisella tavalla hyvinvointialueiden asukkaiden hyödyksi, järjestöjen on oltava mukana sekä alueiden palveluissa että palveluohjauksessa.

Koska paras apu asukkaalle voi löytyä myös järjestöiltä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on voitava ohjata asukkaita vastaanotoiltaan järjestöjen toiminnan ja palvelujen piiriin. Järjestöjen toimintaa on myös mahdollista liittää sekä hyvinvointialueen lähi- että etäpalveluihin ja pyörillä liikkuviin palveluihin, jotka tavoittavat myös alueiden harvaan asuttujen osien asukkaita.