Talkooväen työpanos on korvaamaton ison tapahtuman järjestelyissä. Heikki Yli-Korhonen, Antti Rotola-Pukkila, Seppo Saviharju ja Riitta Alapiha mittaavat messuosastojen paikkoja. Kuva: Johannes Tervo
Rummutusta leivän, perunan ja muiden peruselintarvikkeiden puolesta jo yli 30 vuotta – Kauhajoen Hämes-Havusessa messutaan taas
Kauhajoen Ruokamessut juhlii kolmea vuosikymmentään perjantaista 2.9. sunnuntaihin 4.9. Yrittäjyys, lähiruoka ja Hämes-Havusen pohjalaisrakennukset ovat kunniassa juhlatapahtumassakin.Kauhajoki
”Kotimainen ruuantuotanto ja upeat suomalaiset yrittäjät, Hämes-Havusen ainutlaatuinen miljöö viljavien vainioiden keskellä sekä avoimin mielin tapahtumaan saapuva yleisö – näistä asioista Kauhajoen Ruokamessut koostuu”, messupäällikkö Riitta Alapiha sanoo. Kuva: Johannes TervoRuokamessujen tapahtumapaikalla, Hämes-Havusen pohjalaistaloissa ja niiden pihapiirissä, on kaikki valmista messukansan tulla.
”On oikein hyvät ennakko-odotukset. Aistii, että ihmisillä on taas tarve ja mielenkiinto tapahtumiin”, kertoo messupäällikkö Riitta Alapiha vähän ennen kuin portit avataan.
Näytteilleasettajia on tulossa komeasti, 130–140. Yleisömäärätavoite on 15 000.
30-vuotisjuhlaa piti viettää jo kaksi vuotta sitten, sillä ensimmäiset Ruokamessut järjestettiin vuonna 1991. Korona tuli kuitenkin väliin ja esti tasavuositapahtuman.
”Mutta nyt juhlitaan ja messutaan”, Alapiha sanoo iloisena.
Ruokamessut on aikoinaan rakennettu niin hyvälle perustalle, että se kantaa yhä.
”Tämä on kotimaisten, pienten ruokayrittäjien ja ruuantuottajien areena”, Alapiha määrittelee. ”He voivat tulla tänne esittelemään ja testaamaankin tuotteitaan.”
Hämes-Havunen on pohjalaisen talonpoikaisen rakennusperinteen taidonnäyte 1800-luvulta. Rakennusten keskinäinen sijoittelu ja arkkitehtuuri ovat tuolle ajalle tyypillisiä. Harvinaista sen sijaan on, että Hämes-Havusessa umpipihoja on yhden sijasta kaksi. Kuva: Johannes TervoAivan olennainen osa Kauhajoen Ruokamessuja on tapahtumapaikka.
”Hämes-Havusen punamullatut pohjalaistalot kaksine umpipihoineen ovat ainutlaatuinen miljöö Ruokamessuille.”
Hämes-Havusen vierestä levittäytyvät Hyypänjokilaakson pellot muistuttavat, mistä ruoka tulee.
”Tuntuu, että kotimaisten raaka-aineiden ja puhtaan lähiruuan arvo tajutaan nyt paremmin kuin pitkiin aikoihin”, Alapiha sanoo.
”Kaikki nämä ympärillämme vellovat kriisit oikein korostavat kotimaisen ruuantuotannon ja omavaraisuuden merkitystä.”
Hämes-Havusen tilahuoltaja Seija Heinola ja messupäällikkö Riitta Alapiha tietävät, kuinka Ruokamessut rakennetaan. Kuva: Johannes TervoMessupäällikkö lisää Kauhajoen Ruokamessujen kestävään perustaan peruselintarvikkeiden puolustamisen.
”Kolmeen vuosikymmeneen sopii monenmoista ruokatrendiä. Välillä on leipä ollut pannassa, välillä peruna. Me olemme aina rummuttaneet niin leivän, perunan kuin muidenkin peruselintarvikkeiden puolesta. Niiden voimin me tiellä pysymme.”
”Naurisleipä on lähileipää ja yhteistyötä”, Kauhajoen Laatuleipurit Oy:n Hannu Marttila ja Elina Viskari kertovat. Kuva: Johannes TervoKauhajoen Laatuleipurit osallistuu tänäkin vuonna Ruokamessuille.
”Laatuleipurit on ollut mukana oman pitäjän messuilla käytännössä joka vuosi”, yrityksen toimitusjohtaja Elina Viskari kertoo.
”Ruokamessut on erikoisen hyvä tapahtuma, jossa on mukava tehdä kauppaa. Siellä on hyvä säpinä koko viikonvaihteen.”
Elina Viskarin isä Hannu Marttila lupaa jälleen pystyttää naurisleipien myyntipisteensä messualueelle.
”Kolmen päivän aikana myymme noin 1 500 naurisleipää”, Marttila arvioi Etelä-Pohjanmaan maakuntaleivän menekkiä.
Naurisleipä on lähileipää ja yhteistyötä, Viskari ja Marttila kertovat.
”Honkajoella kasvaneet nauriit soseutetaan Kurikassa ja leivät leivotaan Kauhajoella.”
Resepti on alun perin Peräseinäjoelta. Leivän alkuperä juontuu suuriin nälkävuosin.
”Kun rukiit alkoivat loppua, talojen viisaat emännät päättivät jatkaa taikinaa nauriilla”, Marttila kertoo.
Riitta Alapiha toivottaa näytteilleasettajat ja yleisön tervetulleeksi Kauhajoen Ruokamessuille. ”Nautitaan sadonkorjuun antimista. Sato on nyt parhaimmillaan ja vitamiineja täynnä.” Kuva: Johannes TervoPeruselintarvikkeiden ja vuodesta toiseen maistuvien suosikkiruokien lisäksi Ruokamessuilla on tilaa uusillekin mauille.
”Totta kai! Ja tässä yhteydessä haluan lausua erityiskiitokset messukävijöille. Yleisö tulee tänne avoimin mielin. Väki on valmis maistelemaan ja kokeilemaan uutta ja antamaan kommentteja.”
Tuotteitaan Kauhajoelle tuoneet yrittäjät ovat Alapihan mukaan tykänneet, kun saavat messuyleisöltä suoran vastauksen, oliko uutuus hyvää ja kannattaako valmistusta jatkaa.
Tapahtumatelttaan pystytetään esiintymislava esimerkiksi messukokkeja varten. Kuva: Johannes TervoKauhajoen Ruokamessut Hämes-Havusessa (Koskenkyläntie 312, Kauhajoki) pe 2.9.–su 4.9. klo 10–17.
Ruokamessut
Tapahtuman pääjärjestäjä on Kauhajoen kaupunki. Ruokamessutoimikunta kantaa käytännön järjestämisvastuun.
Ruokamessut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991. Ruokamessujen edeltäjä on Sööpärin sortit -tapahtuma, jonka Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitos järjesti vuonna 1990.
Juhlamessuille on tulossa 130–140 näytteilleasettajaa.
Yleisöä odotetaan noin 15 000.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
