UUTISTAUSTA Saksan liberaaleilla on nyt kaikki pelissä

Kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n puheenjohtaja ja liittokansleri Angela Merkel on Saksan ylivoimaisesti suosituin poliitikko.

Hänen jatkonsa kolmannelle kanslerikaudelle ensi sunnuntain liittopäivävaalien jälkeen on käytännössä varmaa. Merkelin asema on niin vahva, että hän voi vapaasti valita itselleen mieluisan hallituksen.

Vajaan viikon takaisissa Baijerin osavaltiovaaleissa pienen liberaalipuolueen FDP:n kannatus romahti edellisvaalien 8,8 prosentista 3,3 prosenttiin. Puolue putosi kokonaan Baijerin maapäiviltä.

Liberaalien puheenjohtaja Philipp Rösler julisti hälytystilan. Hän aloitti kampanjan missä CDU:n äänestäjät antaisivat Saksan vaalijärjestelmään kuuluvan kakkosäänensä FDP:lle.

Menetelmästä on jo sovittu ulkoministeri Guido Westerwellen (FDP) kotivaalipiirissä Bonnissa. Liberaalien ongelma on, että CDU:n johto kieltäytyy vaaliyhteistyöstä. Merkel on julistanut, että jokainen on nyt omillaan ja että kristillisdemokraattien kakkosäänet kuuluvat niinkään CDU:lle.

Kakkosäänten kampanjaa kokeiltiin tammikuussa Ala-Saksin osavaltiovaaleissa. Siellä lopputulos oli CDU:n kannalta tuhoisa. Liberaalit pelastuivat maapäiville 9,9 prosentin kannatuksella. Mutta vaalistrategian sivutuote oli yllättävä.

Kakkosäänten luovuttaminen FDP:lle heikensi CDU:ta niin pahasti, että istuva osavaltiopääministeri David McAllister (CDU) putosi ja hänen tilalleen nousi demareiden Stephan Weil. Nyt äänten jakamisen aika on ohi ja Merkel haluaa mahdollisimman vahvan mandaatin.

Saksan vihreiden kannatus on luisunut parin vuoden takaisesta 23 prosentin tasosta alle puoleen.

Vihreiden ikääntyneeltä johdolta on jäänyt huomaamatta, että puolueen luonne vaihtoehtoliikkeenä on kaukana todellisuudesta. Taloustutkimuslaitos DIW:n tuore selvitys osoittaa, että vihreät ovat yhä selkeämmin hyvätuloisten puolue. Yli 3 000 euron nettoansioiden kotitalouksissa nousee vihreiden äänisaalis 17 prosenttiin.

Varakkaiden puolueena profiloitunut FDP kerää samasta ryhmästä vain 10 prosentin äänisaaliin. Vihreiden suunnitelma korottaa veroja iski vaurastuneen kannattajakunnan herkkään lompakkoon juuri vaalien alla. Hyväksi lisäksi vanha lapsiseksiskandaali ryvetti puolueen voimahahmon Jürgen Trittinin maineen.

Uutta Saksan vuoden 2013 vaalien asetelmassa on, että vaalien jälkeinen selkeä hallitusvaihtoehto puuttuu. Vaikka FDP rimaa hipoen juuri yltäisi liittopäiville, niin on kyseenalaista uskaltaako Angela Merkel koota myös uuden hallituksen pahasti heikentyneen entisen kumppanin kanssa.

Sosiaalidemokraattien (SPD) kansleriehdokkaan Peer Steinbrückin ajama puna-vihreä koalitio jää vaille tarvittavaa enemmistöä.

Seuraavana vaihtoehtona on Merkelin ensimmäisen hallituksen tapaan CDU/CSU:n ja SPD:n suuri koalitio. Sen etuna on sujuva yhteistyö parlamentin toisen kamarin eli liittoneuvoston kanssa.

Siellä valtaa pitävät demarivetoiset suuret osavaltiot. Mielipidetiedustelujen mukaan suuri koalitio on saksalaisten äänestäjien mielestä paras vaihtoehto.

Avaa artikkelin PDF